LUKUPÄIVÄKIRJA
TEHTÄVÄ 1.
Palaa tehtävään yksi, jossa olit kirjoittanut muistiin asioita, jotka tulivat mieleesi kirjan nimestä ja kannesta. Nyt luettuasi kirjan pohdi, miten odotuksesi toteutuivat. Oletko sitä mieltä, että kirjalla on hyvä nimi? Sopisiko joku muu nimi tai kansi kirjalle paremmin? Kuvaile ja kerro.
Kirjoita tehtävä 1:n perään mietteitäsi vähintään yhden kappaleen (stycke) verran.
TEHTÄVÄ 5.
Valitse seuraavista näkökulmista kaksi ja kirjoita niistä molemmista n. 100-150 sanaa pitkä teksti (ts. yhteensä 220 sanaa) tai valitse vain yksi ja kirjoita siitä vähintään 220 sanaa pitkä teksti. (Sisältö tärkeämpi kuin sanamäärä!)
A) Kopioi kirjasta katkelma, joka on sinusta erityisen kaunis, ahdistava tai muulla tavoin omaa elämääsi koskettava. Esittele ja perustele huolellisesti valintasi. Pohdi katkelman herättämiä tunteita tai yhteyksiä elämääsi.
B) Piirrä, maalaa, valokuvaa tai laadi muulla keinoin kuva maisemasta tai jokin muu kuvio, joka ilmentää näkemystäsi teoksen ilmapiiristä. Pohdi kuvion tai kuvan ja teoksen yhteyttä.
C) Etsi jokin runo tai kuva sen perusteella, että se tuntuu liittyvän lukemaasi teokseen. Esittele ja pohdi löytämiäsi yhteyksiä.
D) Kuvittele: jos kirjasi olisi ruokapöytä aterioineen, millainen se olisi? Entä jos se olisi lääke, millaisiin vaivoihin suosittelisit sitä? Jos kirja olisi matkakohde, millainen matkakohde? Voit kirjoittaa pitemmän tekstin yhdestä tai käyttää kaikkia kolmea?
E) Valitse joku romaanin henkilöistä. Kuvittele hänet omaan todellisuuteesi: siihen arkeen, jota elät ja omien ihmissuhteitesi keskelle. Esittele tämä henkilö ja kirjoita, mitä hän ajattelisi, tuntisi, miten hän toimisi ja eläisi sinun maailmassasi.
F) Valitse kirjasta pari katkelmaa, jotka kertovat jotain olennaista maailmanmenosta. Selitä valintojasi ja kommentoi katkelmiasi.
Friday, November 23, 2007
KÄSIKIRJA s. 66-76, 86-92
KÄSITTEITÄ
ÄIDINKIELI
PUHEKIELI
- murre
- slangi
- yleiskieli
- puhekielen piirteitä
KIRJAKIELI
MURTEIDEN TAISTELU
MAHDOLLISIA ISOMPIA KYSYMYKSIÄ
SUOMEN KIRJAKIELI
SUOMEN PUHEKIELI
SUOMEN KIRJAKIELEN KEHITYS
JOS JOKU OSAA JOTAKIN KIELTÄ – MITÄ HÄN OSAA?
ÄIDINKIELI
PUHEKIELI
- murre
- slangi
- yleiskieli
- puhekielen piirteitä
KIRJAKIELI
MURTEIDEN TAISTELU
MAHDOLLISIA ISOMPIA KYSYMYKSIÄ
SUOMEN KIRJAKIELI
SUOMEN PUHEKIELI
SUOMEN KIRJAKIELEN KEHITYS
JOS JOKU OSAA JOTAKIN KIELTÄ – MITÄ HÄN OSAA?
Tuesday, November 13, 2007
SUOMEN KIRJAKIELEN SYNTY – NOPEA HISTORIA
I USKONPUHDISTUS 1500-luku
- Mikael Agricola
ABCkiria (1543)
Rucouakiria (1544)
Se Wsi Testamenti (1548)
II 1800-luvun suomalaisuus-aate
1800-luvun alun Suomen kirjakieli ”pipliasuomi”
* vahvan svetisististä
* perustui länsimurteille
- suomen itäosien eristäytyneisyys: karelianismi, ajatus siitä, että alkuperäinen suomalaisuus löytyisi idästä
- pyrkimys tehdä suomen kielestä aito sivistyskieli à KIRJAKIELEN KEHITTÄMISTYÖ
MURTEIDEN TAISTELU: pitäisikö suomen kirjakieli perustaa länsi vai itämurteille?
n kompromissi: perusta länsimurteista, sanastoa idästä
n SANASTOA PITI KEKSIMÄLLÄ KEKSIÄ
n SANASEPPOJA:
ELIAS LÖNNROT: itsenäinen, tasavalta, laillistaa, hyve, pahe, ihmisarvo, kirjallisuus, mietintö, kuume, tartunta, laskimo
VOLMARI KILPINEN: tiede, taide, esine, aste, ympyrä, opiskella, kirjailija, jauhe, säde, sisustaa, kuvio, laskento, väite, yleinen, yksityinen ja uudissana
Isännän ainoa manaus oli ”Älä hiiessä!” ja sitä hän käytti aina suomen kieltä oikoessaan. Kynttilä oli hänen kielenkäytössään tuohus, lakana hursti, rikka (ruotsin bricka) tarjotin, palli jakkara jne. Kerran kaatui reki ja ukko viskautui lumihankeen. Luokki irtautui ja kyytimies sitä valittamaan. Mutta äkkiä kuului lumen seasta tuima huudahdus: ”Älä hiiessä, ei se luokki ole, se on vempele!”
Lampén kertoo, että hän kerran aterialla pyysi lusikkaa. Silloin tohtori huudahti: ”Älä, Lampinen, sano lusikka, se on venäjän kieltä. Sano kuiri, se on Kalevalan kieltä!” Potilaan reseptiin tohtori kirjoitti: ’Kuirillinen kolmasti päivässä’, milloin lääkettä oli otettava ruokalusikallinen, ja ’kuirillillinen’, milloin sitä oli otettava teelusikallinen. Ja ’rohtolan’ herrat kirjoittivat uskollisesti reseptin mukaan, milloin kuirillinen, milloin kuirillillinen.
- Mikael Agricola
ABCkiria (1543)
Rucouakiria (1544)
Se Wsi Testamenti (1548)
II 1800-luvun suomalaisuus-aate
1800-luvun alun Suomen kirjakieli ”pipliasuomi”
* vahvan svetisististä
* perustui länsimurteille
- suomen itäosien eristäytyneisyys: karelianismi, ajatus siitä, että alkuperäinen suomalaisuus löytyisi idästä
- pyrkimys tehdä suomen kielestä aito sivistyskieli à KIRJAKIELEN KEHITTÄMISTYÖ
MURTEIDEN TAISTELU: pitäisikö suomen kirjakieli perustaa länsi vai itämurteille?
n kompromissi: perusta länsimurteista, sanastoa idästä
n SANASTOA PITI KEKSIMÄLLÄ KEKSIÄ
n SANASEPPOJA:
ELIAS LÖNNROT: itsenäinen, tasavalta, laillistaa, hyve, pahe, ihmisarvo, kirjallisuus, mietintö, kuume, tartunta, laskimo
VOLMARI KILPINEN: tiede, taide, esine, aste, ympyrä, opiskella, kirjailija, jauhe, säde, sisustaa, kuvio, laskento, väite, yleinen, yksityinen ja uudissana
Isännän ainoa manaus oli ”Älä hiiessä!” ja sitä hän käytti aina suomen kieltä oikoessaan. Kynttilä oli hänen kielenkäytössään tuohus, lakana hursti, rikka (ruotsin bricka) tarjotin, palli jakkara jne. Kerran kaatui reki ja ukko viskautui lumihankeen. Luokki irtautui ja kyytimies sitä valittamaan. Mutta äkkiä kuului lumen seasta tuima huudahdus: ”Älä hiiessä, ei se luokki ole, se on vempele!”
Lampén kertoo, että hän kerran aterialla pyysi lusikkaa. Silloin tohtori huudahti: ”Älä, Lampinen, sano lusikka, se on venäjän kieltä. Sano kuiri, se on Kalevalan kieltä!” Potilaan reseptiin tohtori kirjoitti: ’Kuirillinen kolmasti päivässä’, milloin lääkettä oli otettava ruokalusikallinen, ja ’kuirillillinen’, milloin sitä oli otettava teelusikallinen. Ja ’rohtolan’ herrat kirjoittivat uskollisesti reseptin mukaan, milloin kuirillinen, milloin kuirillillinen.
VERBITEHTÄVÄT VASTAUKSET
99.
1. he sanonevat
2. he lienevät sanoneet
3. (te) ette tietäne
4. (te) ette liene tietäneet
5. tulleeko hän?
6. lieneekö hän tullut?
7. (sinä) et vastanne
8. sinä et liene vastannut
9. (me) lienemme
10. (me) lienemme olleet
109.
1. rukoilkaamme
2. toivokaamme
3. parasta
4. unohtakaamme
5. menneet
6. tehkäämme
7. parannus
8. älkäämme vannoko
9. väärää valaa
10. pysykäämme
110.
1. eläköön
2. olkoon
3. saakoon
4. tulkoon
5. levätköön
6. siunatkoon
7. varjelkoon
8. tapahtukoon
121.
1. Kaupunginjohtaja esitti tervehdykset.
2. Kirjan on kirjoittanut ranskalainen.
3. Rakennus Oy rakentaisi talon.
4. Presidentin puoliso ojentanee palkinnon.
5. Kannatusyhdistys jakoi muutamia stipendejä. / Kannatusyhdistykseltä saatiin muutamia stipendejä.
6. Keneltä sait tämän sormuksen?
135.
On nyrkkeilty
Ei ole painittu
Oli voitettu
Ei ollut hävitty
Olisi keskeytetty
Ei olisi jatkettu
Lienee onnistuttu
Ei liene pelätty
(Olkoon luvattu)
136.
1.Sanotaan, että ihmiskunnan suurimmat ja tärkeimmät keksinnyt on tehty viimeisimmän sadan vuoden aikana.
2. Moni varmaankin lisää: koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei liene saavutettu sellaisia teknisiä keksintöjä kuin meidän aikanamme.
3. On luonnollisesti totta, että esihistoriallisena aikana olisi voitu kuvitellakaan, että ihminen voisi liikkua avaruudessa tai matkustaa toiselle planeetalle.
4. Mutta toisaalta: vallankumouksellisia keksintöjä on tehty jo harmaassa (?) muinaisuudessa.
5. Ensin oli opittu tekemään tulta ja valmistamaan työkaluja ja aseita.
6. Mutta siihen ei ollut tyydytty.
7. Oli alettu viljellä maata ja kesytetty kotieläimiä.
8. Ensimmäiset kulkuneuvot oli kehitetty ja ensimmäiset rakennukset rakennettu.
9. Helposti unohdettaneen, että esi-isiemme joukossa on ollut lukemattomia nimettömiä keksijöitä.
1. he sanonevat
2. he lienevät sanoneet
3. (te) ette tietäne
4. (te) ette liene tietäneet
5. tulleeko hän?
6. lieneekö hän tullut?
7. (sinä) et vastanne
8. sinä et liene vastannut
9. (me) lienemme
10. (me) lienemme olleet
109.
1. rukoilkaamme
2. toivokaamme
3. parasta
4. unohtakaamme
5. menneet
6. tehkäämme
7. parannus
8. älkäämme vannoko
9. väärää valaa
10. pysykäämme
110.
1. eläköön
2. olkoon
3. saakoon
4. tulkoon
5. levätköön
6. siunatkoon
7. varjelkoon
8. tapahtukoon
121.
1. Kaupunginjohtaja esitti tervehdykset.
2. Kirjan on kirjoittanut ranskalainen.
3. Rakennus Oy rakentaisi talon.
4. Presidentin puoliso ojentanee palkinnon.
5. Kannatusyhdistys jakoi muutamia stipendejä. / Kannatusyhdistykseltä saatiin muutamia stipendejä.
6. Keneltä sait tämän sormuksen?
135.
On nyrkkeilty
Ei ole painittu
Oli voitettu
Ei ollut hävitty
Olisi keskeytetty
Ei olisi jatkettu
Lienee onnistuttu
Ei liene pelätty
(Olkoon luvattu)
136.
1.Sanotaan, että ihmiskunnan suurimmat ja tärkeimmät keksinnyt on tehty viimeisimmän sadan vuoden aikana.
2. Moni varmaankin lisää: koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei liene saavutettu sellaisia teknisiä keksintöjä kuin meidän aikanamme.
3. On luonnollisesti totta, että esihistoriallisena aikana olisi voitu kuvitellakaan, että ihminen voisi liikkua avaruudessa tai matkustaa toiselle planeetalle.
4. Mutta toisaalta: vallankumouksellisia keksintöjä on tehty jo harmaassa (?) muinaisuudessa.
5. Ensin oli opittu tekemään tulta ja valmistamaan työkaluja ja aseita.
6. Mutta siihen ei ollut tyydytty.
7. Oli alettu viljellä maata ja kesytetty kotieläimiä.
8. Ensimmäiset kulkuneuvot oli kehitetty ja ensimmäiset rakennukset rakennettu.
9. Helposti unohdettaneen, että esi-isiemme joukossa on ollut lukemattomia nimettömiä keksijöitä.
Thursday, November 8, 2007
TEHTÄVÄ 4
KIRJOITA KYSYMYSTEN POHJALTA YHTENÄINEN TEKSTI.
A) ETSI ROMAANISTASI VÄHINTÄÄN PUOLEN SIVUN MITTAINEN KUVAUS. LUE UUDELLEEN MUUTAMA SIVU ENNEN KUVAUSTA JA MUUTAMA SIVU KUVAUKSEN JÄLKEEN.
KIRJOITA LUKUPÄIVÄKIRJAASI TEKSTI, JOSSA ANALYSOIT KUVAUSTA KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- kohde
- miten selkeä mielikuva kohteesta piirtyy
- kieli: sanasto, lauseen pituus
- kuvaus suhteessa muuhun kerrontaan: Miksi tässä kuvataan tätä?
B) ETSI ROMAANISTA JOKIN KOHTAUS. ESITTELE JA ANALYSOI KOHTAUS KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- ketkä ovat kohtauksessa
- missä kohtaus tapahtuu
- alkutilanne, lopputilanne
- mitä henkilöiden repliikit kertovat henkilöistä itsestään?
C) KERRO YMPÄRISTÖSTÄ (SEKÄ SOSIAALINEN ETTÄ KONKREETTINEN) JOHON ROMAANISI SIJOITTUU; POHDI YMPÄRISTÖN SUHDETTA ROMAANIN KÄSITTELEMIIN TEEMOIHIN.
A) ETSI ROMAANISTASI VÄHINTÄÄN PUOLEN SIVUN MITTAINEN KUVAUS. LUE UUDELLEEN MUUTAMA SIVU ENNEN KUVAUSTA JA MUUTAMA SIVU KUVAUKSEN JÄLKEEN.
KIRJOITA LUKUPÄIVÄKIRJAASI TEKSTI, JOSSA ANALYSOIT KUVAUSTA KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- kohde
- miten selkeä mielikuva kohteesta piirtyy
- kieli: sanasto, lauseen pituus
- kuvaus suhteessa muuhun kerrontaan: Miksi tässä kuvataan tätä?
B) ETSI ROMAANISTA JOKIN KOHTAUS. ESITTELE JA ANALYSOI KOHTAUS KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- ketkä ovat kohtauksessa
- missä kohtaus tapahtuu
- alkutilanne, lopputilanne
- mitä henkilöiden repliikit kertovat henkilöistä itsestään?
C) KERRO YMPÄRISTÖSTÄ (SEKÄ SOSIAALINEN ETTÄ KONKREETTINEN) JOHON ROMAANISI SIJOITTUU; POHDI YMPÄRISTÖN SUHDETTA ROMAANIN KÄSITTELEMIIN TEEMOIHIN.
Friday, October 26, 2007
Kirjallisuuden analyysin käsitteitä 1. + tehtävä 3
KERTOJA
= FIKTIIVINEN ÄÄNI TAI HENKILÖ JOKA KERTOO TARINAA
* NÄKYVÄ – “NÄKYMÄTÖN”
* ULKOPUOLINEN – YKSI KERTOMUKSEN HENKILÖISTÄ
*”MINÄ” – ”HÄN” MUODOSSA
(3. PERSOONAN KERTOJA VS. 1. PERSOONAN KERTOJA)
KAIKKITIETÄVÄ – RAJALLISESTI TIETÄVÄ
LUOTETTAVA – EPÄLUOTETTAVA
NÄKÖKULMA
-KENEN HAVAINTOJA KERTOJA KERTOO?
KERTOJAN OMA --- KERTOJA ELÄYTYY JONKUN HENKILÖN AJATUKSIIN
KERTOJA VOI VAIHDELLA HAVAINTO-PISTETTÄÄN
KENEN HAVAINTOJA?
”On vielä varhaista, mutta Vendla ja Maammo ovat jo käyneet verkoilla, siellä missä Maitojoki levenee ja yhtyy Isoonjokeen”.
HENKILÖT
KETÄ KIRJA KUVAA?
- päähenkilö
à etualalla
à usein myös ”näkökulmahenkilö”, henkilö jonka sisäistä maailmaa kuvataan
- muut toimivat henkilöt sivuhenkilöitä
- taustahenkilöt ”osa lavastusta”
TEHTÄVÄ 3.
LUE KÄSIKIRJASTA s. 256 ”Henkilöt”, s. 258 ”Kertoja” ja s. 259 ”Näkökulma”
VASTAA (vähintään sadan sanan mittaisella tekstillä) JOHONKIN SEURAAVISTA KYSYMYKSISTÄ. ANKKUROI VÄITTEESI TEKSTIIN ESIM. SITAATTIEN AVULLA.
A) MITÄ TIEDÄN KIRJANI KERTOJASTA?
B) MILLAINEN ON KIRJAN KERTOJAN JA PÄÄHENKILÖN VÄLINEN SUHDE?
C) KUKA ON LUKEMANI KIRJAN PÄÄHENKILÖ? (ESITTELE)
= FIKTIIVINEN ÄÄNI TAI HENKILÖ JOKA KERTOO TARINAA
* NÄKYVÄ – “NÄKYMÄTÖN”
* ULKOPUOLINEN – YKSI KERTOMUKSEN HENKILÖISTÄ
*”MINÄ” – ”HÄN” MUODOSSA
(3. PERSOONAN KERTOJA VS. 1. PERSOONAN KERTOJA)
KAIKKITIETÄVÄ – RAJALLISESTI TIETÄVÄ
LUOTETTAVA – EPÄLUOTETTAVA
NÄKÖKULMA
-KENEN HAVAINTOJA KERTOJA KERTOO?
KERTOJAN OMA --- KERTOJA ELÄYTYY JONKUN HENKILÖN AJATUKSIIN
KERTOJA VOI VAIHDELLA HAVAINTO-PISTETTÄÄN
KENEN HAVAINTOJA?
”On vielä varhaista, mutta Vendla ja Maammo ovat jo käyneet verkoilla, siellä missä Maitojoki levenee ja yhtyy Isoonjokeen”.
HENKILÖT
KETÄ KIRJA KUVAA?
- päähenkilö
à etualalla
à usein myös ”näkökulmahenkilö”, henkilö jonka sisäistä maailmaa kuvataan
- muut toimivat henkilöt sivuhenkilöitä
- taustahenkilöt ”osa lavastusta”
TEHTÄVÄ 3.
LUE KÄSIKIRJASTA s. 256 ”Henkilöt”, s. 258 ”Kertoja” ja s. 259 ”Näkökulma”
VASTAA (vähintään sadan sanan mittaisella tekstillä) JOHONKIN SEURAAVISTA KYSYMYKSISTÄ. ANKKUROI VÄITTEESI TEKSTIIN ESIM. SITAATTIEN AVULLA.
A) MITÄ TIEDÄN KIRJANI KERTOJASTA?
B) MILLAINEN ON KIRJAN KERTOJAN JA PÄÄHENKILÖN VÄLINEN SUHDE?
C) KUKA ON LUKEMANI KIRJAN PÄÄHENKILÖ? (ESITTELE)
B. AKTIIVITAIVUTUS verbimuodot yksitellen (s. 3 kielioppinippu)
a) AKTIIVIN INDIKATIIVI
- ”tavalliset verbimuodot”, väitteet ja toteamukset
- Asia esitetään varmana
- indikatiivi taipuu kaikissa neljässä aikamuodossa
PREESENS
Istun pöydän ääressä ja kirjoitan kirjettä.
NYT
Mietin usein, mikä minusta tulee isona.
- tulevaisuus
- aina
- usein, toistuvasti
EI:
Pohdin usein, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
IMPERFEKTI
Istuin pöydässä ja kirjoitin kirjettä.
Ennen mietin usein, mikä minusta tulee isona.
ENNEN
- mennyt (aika, joka edeltää puhehetkeä)
- toiminta ei jatku enää
PERFEKTI
Olen miettinyt elämän tarkoitusta paljon.
Meidän perheessämme jokainen on saanut valita oman tiensä.
- jotain on tapahtunut
-tapahtumisella on yhteys nykyhetkeen
PLUSKVAMPERFEKTI
Olin miettinyt elämäntarkoitusta paljon.
Meidän perheessä jokainen oli saanut valita oman tiensä.
- päättynyt tekeminen
- pluskvamperfekti suhteessa johonkin tarkasteluhetkeen (jolloin tekeminen on päättynyt)
- harvinaisempi kuin perfekti ja imperfekti
AIKAMUODOT JA KIRJALLISUUS
1. KERRONTA
Mikä on kerronnan perusaikamuoto?
MIKSI?
IMPERFEKTI-KERRONTA
Kerronnan nykyhetki: imperfekti
Kerronnan menneisyys: pluskvamperfekti
PREESENS-KERRONTA
Mitä viestittää?
2. KIRJALLISUUDESTA KIRJOITTAMINEN: MIKÄ AIKAMUOTO
Teoksessaan Pussikaljaromaani Mikko Rimminen kuvaa/kuvasi elävästi kesäpäivää Kalliossa.
Vendla on/oli 6-vuotias, äitinsä hylkäämä pikkutyttö.
Taivaankantaja on/oli huimaava lukuelämys.
Ole johdonmukainen, kun käytät aikamuotoja! Etsi korjaa seuraavan tekstin aikamuotojen epäjohdonmukaisuudet.
”Sanna Ravin esikoisromaanin Ansarin päähenkilö, postivirkailija Antero Kivekäs, on yksi kotirintaman mielialatarkkailijoista jatkosodan aikana. Kivekäs on innokas kansakunnan tuntojen viestinviejä, mutta hänen raporttinsa VAIKENEVAT kotirintaman puutteesta ja hädästä. Idealismi ja realismi ASETTUVAT kirjassa vastakkain, eikä tästä hyvää seuraa. Ansarissa VERSOVAT seppelekukat, isänmaallinen ideologia ja saksalaiset kasvatusaatteet. Sodan kestäessä isänmaallisuus muuttuu, mutta Kivekäs JATKAA omaan suuntaansa. Tämä TEKEE hänestä, ahtaassa isänmaallisuudessaan aluksi surkuhupaisasta tyypistä, lopulta traagisen hahmon.
Kerronnan intensiivisyys ja kasvun ja tuhon metaforat TEKEVÄT Ravin tekstistä nautittavan lukuelämyksen. Ansarin piirustukset on tehty millimetripaperille, ja ansari nousee Suur-Suomi uhon myötä. Kotirintama on tärkeä. Antero Kivekäs ei VOI sairautensa takia taistella sotarintamalla, mutta hän VALMENTAA kirkonkylässään mielialatarkkailijoita, lottakuoroaan ja kihlattuaan ideologiseen sodankäyntiin.
Kivekäs ON kirjallisesti kiehtova hahmo. Hän on sietämätön. Hänen ideologiansa on yksisilmäisen ylemmyydentuntoista ja hänen pikkuvirkamiesmäiset perustelunsa naurettavia. Hänen näennäisesti järkiperusteiset tulkintansa TIHKUVAT pahansuopuutta. Kivekäs lyö erilaisuutta, koski se sitten rotua, sukupuolta, koulutusta tai ajattelua. Hän lyö niitä, jotka ottavat sokeria sormin eivätkä pihdeillä, ja niitä, jotka tahtoisivat enemmän leipää tai perunoita.”
Lähde http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1278 (virheitä lisätty)
- ”tavalliset verbimuodot”, väitteet ja toteamukset
- Asia esitetään varmana
- indikatiivi taipuu kaikissa neljässä aikamuodossa
PREESENS
Istun pöydän ääressä ja kirjoitan kirjettä.
NYT
Mietin usein, mikä minusta tulee isona.
- tulevaisuus
- aina
- usein, toistuvasti
EI:
Pohdin usein, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
IMPERFEKTI
Istuin pöydässä ja kirjoitin kirjettä.
Ennen mietin usein, mikä minusta tulee isona.
ENNEN
- mennyt (aika, joka edeltää puhehetkeä)
- toiminta ei jatku enää
PERFEKTI
Olen miettinyt elämän tarkoitusta paljon.
Meidän perheessämme jokainen on saanut valita oman tiensä.
- jotain on tapahtunut
-tapahtumisella on yhteys nykyhetkeen
PLUSKVAMPERFEKTI
Olin miettinyt elämäntarkoitusta paljon.
Meidän perheessä jokainen oli saanut valita oman tiensä.
- päättynyt tekeminen
- pluskvamperfekti suhteessa johonkin tarkasteluhetkeen (jolloin tekeminen on päättynyt)
- harvinaisempi kuin perfekti ja imperfekti
AIKAMUODOT JA KIRJALLISUUS
1. KERRONTA
Mikä on kerronnan perusaikamuoto?
MIKSI?
IMPERFEKTI-KERRONTA
Kerronnan nykyhetki: imperfekti
Kerronnan menneisyys: pluskvamperfekti
PREESENS-KERRONTA
Mitä viestittää?
2. KIRJALLISUUDESTA KIRJOITTAMINEN: MIKÄ AIKAMUOTO
Teoksessaan Pussikaljaromaani Mikko Rimminen kuvaa/kuvasi elävästi kesäpäivää Kalliossa.
Vendla on/oli 6-vuotias, äitinsä hylkäämä pikkutyttö.
Taivaankantaja on/oli huimaava lukuelämys.
Ole johdonmukainen, kun käytät aikamuotoja! Etsi korjaa seuraavan tekstin aikamuotojen epäjohdonmukaisuudet.
”Sanna Ravin esikoisromaanin Ansarin päähenkilö, postivirkailija Antero Kivekäs, on yksi kotirintaman mielialatarkkailijoista jatkosodan aikana. Kivekäs on innokas kansakunnan tuntojen viestinviejä, mutta hänen raporttinsa VAIKENEVAT kotirintaman puutteesta ja hädästä. Idealismi ja realismi ASETTUVAT kirjassa vastakkain, eikä tästä hyvää seuraa. Ansarissa VERSOVAT seppelekukat, isänmaallinen ideologia ja saksalaiset kasvatusaatteet. Sodan kestäessä isänmaallisuus muuttuu, mutta Kivekäs JATKAA omaan suuntaansa. Tämä TEKEE hänestä, ahtaassa isänmaallisuudessaan aluksi surkuhupaisasta tyypistä, lopulta traagisen hahmon.
Kerronnan intensiivisyys ja kasvun ja tuhon metaforat TEKEVÄT Ravin tekstistä nautittavan lukuelämyksen. Ansarin piirustukset on tehty millimetripaperille, ja ansari nousee Suur-Suomi uhon myötä. Kotirintama on tärkeä. Antero Kivekäs ei VOI sairautensa takia taistella sotarintamalla, mutta hän VALMENTAA kirkonkylässään mielialatarkkailijoita, lottakuoroaan ja kihlattuaan ideologiseen sodankäyntiin.
Kivekäs ON kirjallisesti kiehtova hahmo. Hän on sietämätön. Hänen ideologiansa on yksisilmäisen ylemmyydentuntoista ja hänen pikkuvirkamiesmäiset perustelunsa naurettavia. Hänen näennäisesti järkiperusteiset tulkintansa TIHKUVAT pahansuopuutta. Kivekäs lyö erilaisuutta, koski se sitten rotua, sukupuolta, koulutusta tai ajattelua. Hän lyö niitä, jotka ottavat sokeria sormin eivätkä pihdeillä, ja niitä, jotka tahtoisivat enemmän leipää tai perunoita.”
Lähde http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1278 (virheitä lisätty)
Friday, October 12, 2007
PUHEKIELEN JA KIRJAKIELEN EROAVAISUUKSIA
PUHEKIELESSÄ:
· omistusliitteen harvinaistuminen:
Onks toi sun kirja?
Tuuks sä mun kaa?
· verbin monikon 1. persoona sekamuoto
(passiivi + me-pronomini)
Me mennään leffaan
· lauseenvastikkeita ei käytetä puhekielessä juurikaan
Se puhuu paljo, ni et se sais hyvän numeron
· vieraat vaikutteet: sanojen yks/yhet – se, ne artikkelin kaltainen käyttö
Se on yks kauppias. -- Se on se kauppias.
· omistusliitteen harvinaistuminen:
Onks toi sun kirja?
Tuuks sä mun kaa?
· verbin monikon 1. persoona sekamuoto
(passiivi + me-pronomini)
Me mennään leffaan
· lauseenvastikkeita ei käytetä puhekielessä juurikaan
Se puhuu paljo, ni et se sais hyvän numeron
· vieraat vaikutteet: sanojen yks/yhet – se, ne artikkelin kaltainen käyttö
Se on yks kauppias. -- Se on se kauppias.
LUKUPÄIVÄKIRJA: TEHTÄVÄ 2.
LUE KIRJAN ENSIMMÄINEN LUKU. VALITSE JOKIN SEURAAVISTA NÄKÖKULMISTA.
A) ROMAANIN ALKU
Aloita kirjoittaminen sanoilla
________________ alussa …
Romaanin nimi
Kirjoita ensin kymmenen minuuttia tauotta. Lue sen jälkeen, mitä olet kirjoittanut ja alleviivaa tekstistäsi mielenkiintoisimmat ja olennaisimmat asiat. Kokoa mielenkiintoisista jutuista uusi, yhtenäinen teksti. Laita suttuversio sulkuihin tai vedä ruksit sen päälle.
B) ENNUSTA MITEN PÄÄHENKILÖN KÄY
Lue romaanin ensimmäinen luku erityisen huolellisesti. Löytyykö luvusta merkkejä tai enteitä siitä, mitä kirjassa tulee tapahtumaan? Onko tekstissä esim. ristiriitoja tai piileviä konflikteja? Poimi tekstistä merkkejä ja enteitä tulevasta ja kirjoita niiden pohjalta päähenkilölle tai henkilöille ennustus, jossa kerrotaan, miten heidän tulee käymään.
C) ROMAANISSA VOISI TAPAHTUA…
Lue romaanin ensimmäinen luku ja pistä kirja sen jälkeen syrjään. Pohdi miten romaani voisi jatkua tästä eteenpäin. Kirjoita tiivistelmä kuvitteellisen romaanin rakenteesta tai kirjoita oma versiosi kirjan seuraavasta luvusta.
A) ROMAANIN ALKU
Aloita kirjoittaminen sanoilla
________________ alussa …
Romaanin nimi
Kirjoita ensin kymmenen minuuttia tauotta. Lue sen jälkeen, mitä olet kirjoittanut ja alleviivaa tekstistäsi mielenkiintoisimmat ja olennaisimmat asiat. Kokoa mielenkiintoisista jutuista uusi, yhtenäinen teksti. Laita suttuversio sulkuihin tai vedä ruksit sen päälle.
B) ENNUSTA MITEN PÄÄHENKILÖN KÄY
Lue romaanin ensimmäinen luku erityisen huolellisesti. Löytyykö luvusta merkkejä tai enteitä siitä, mitä kirjassa tulee tapahtumaan? Onko tekstissä esim. ristiriitoja tai piileviä konflikteja? Poimi tekstistä merkkejä ja enteitä tulevasta ja kirjoita niiden pohjalta päähenkilölle tai henkilöille ennustus, jossa kerrotaan, miten heidän tulee käymään.
C) ROMAANISSA VOISI TAPAHTUA…
Lue romaanin ensimmäinen luku ja pistä kirja sen jälkeen syrjään. Pohdi miten romaani voisi jatkua tästä eteenpäin. Kirjoita tiivistelmä kuvitteellisen romaanin rakenteesta tai kirjoita oma versiosi kirjan seuraavasta luvusta.
LUKUPÄIVÄKIRJA TEHTÄVÄ 1.
KIRJAN KANSI:
MIELIKUVAT JA ENNAKKO-ODOTUKSET
Listaa viisi asiaa, jotka tulevat mieleen kirjan kannesta.
Kerro, mitä odotuksia kirjan kannet ja niissä olevat tekstit sinussa herättävät.
Jätä tehtävän loppuun tilaa – palaamme tähän vielä, kun kirja on luettu.
MIELIKUVAT JA ENNAKKO-ODOTUKSET
Listaa viisi asiaa, jotka tulevat mieleen kirjan kannesta.
Kerro, mitä odotuksia kirjan kannet ja niissä olevat tekstit sinussa herättävät.
Jätä tehtävän loppuun tilaa – palaamme tähän vielä, kun kirja on luettu.
Kun kirjoitat lukupäiväkirjaa
Pidä lukija ajatustesi tasalla!
Arvosta ajatuksiasi – ne ansaitsevat hyvän kieliasun.
Älä väheksy omia oivalluksiasi – kerro niistä rohkeasti ja avoimesti!
Uskalla revitellä ja kuvitella!
Rakenna siltoja ja yhteyksiä asioiden välille
Metsästä juolahtaneet ajatuksen palaset kokonaisuudeksi!
Vie ajatuksiasi eteenpäin.
· KIRJOITA KIRJASI HERÄTTÄMIÄ MIETTEITÄ, HUOMIOITA, TARINOITA MUISTIIN AINA KUN SILTÄ TUNTUU. MERKITSE YLÖS PÄIVÄMÄÄRÄ.
· LISÄKSI TUNNEILLA ANNETUT TEHTÄVÄT
Arvosta ajatuksiasi – ne ansaitsevat hyvän kieliasun.
Älä väheksy omia oivalluksiasi – kerro niistä rohkeasti ja avoimesti!
Uskalla revitellä ja kuvitella!
Rakenna siltoja ja yhteyksiä asioiden välille
Metsästä juolahtaneet ajatuksen palaset kokonaisuudeksi!
Vie ajatuksiasi eteenpäin.
· KIRJOITA KIRJASI HERÄTTÄMIÄ MIETTEITÄ, HUOMIOITA, TARINOITA MUISTIIN AINA KUN SILTÄ TUNTUU. MERKITSE YLÖS PÄIVÄMÄÄRÄ.
· LISÄKSI TUNNEILLA ANNETUT TEHTÄVÄT
Tuesday, October 9, 2007
VALITSE LUETTAVAKSESI JOKIN NÄISTÄ KIRJOISTA
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Pentti Holappa: Ystävän muotokuva.
Jari Tervo: Pohjan hovi
Toivo Pekkanen: Lapsuuteni.. 1953
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu.
Frans Emil Sillanpää: Elämä ja aurinko.
Frans Emil Sillanpää: Nuorena nukkunut.
Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä (1981)
Anja Kauranen: Lemmikkikaupan tytöt.
Anja Kauranen: Syysprinssi (1996)
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase.
Paavo Rintala: Pojat.
Pirkko Saisio: Elämänmeno., 1976.
Pirkko Saisio:Betoniyö (1981)
Marko Tapio: Aapo Heiskasen viikatetanssi (HAASTAVAA LUETTAVAA!)
Uolevi Nojonen: Askeetti ei saa komplekseja. 1972
Jari Tervo, Poliisin poika
Kari Hotakainen:Näytän hyvältä ilman paitaa
Antti Hyry: Silta liikkuu (1975)
Antti Jalava: Asfalttikukka (1980)
Riitta Jalonen: Säde (1992)
Kreetta Onkeli: Iloinen talo (1999)
Tiina Piilola: Alkuvesi (2006)
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2003)
Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo (1980)
Veikko Huovinen; Siintävät vuoret (1959)
Hannu Salama: Se tavallinen tarina (1961)
Ranya elRamly: Auringon asema (2002)
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun (2001)
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (2001)
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus (1942)
Orvokki Autio: Viistotaival (1980)
Hannu Aho: Saara (1977)
Hannu Aho: Taivaan mitalla (1979)
Annika Idström: Veljeni Sebastian (1985)
Leena Lander: Tummien perhosten koti (1991)
Leena Lander: Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997)
Eira Stenberg: Häikäisy (1987)
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Päivi Alasalmi: Saana
Päivi Alasalmi: Lopettajat
Pentti Holappa: Ystävän muotokuva.
Jari Tervo: Pohjan hovi
Toivo Pekkanen: Lapsuuteni.. 1953
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu.
Frans Emil Sillanpää: Elämä ja aurinko.
Frans Emil Sillanpää: Nuorena nukkunut.
Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä (1981)
Anja Kauranen: Lemmikkikaupan tytöt.
Anja Kauranen: Syysprinssi (1996)
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase.
Paavo Rintala: Pojat.
Pirkko Saisio: Elämänmeno., 1976.
Pirkko Saisio:Betoniyö (1981)
Marko Tapio: Aapo Heiskasen viikatetanssi (HAASTAVAA LUETTAVAA!)
Uolevi Nojonen: Askeetti ei saa komplekseja. 1972
Jari Tervo, Poliisin poika
Kari Hotakainen:Näytän hyvältä ilman paitaa
Antti Hyry: Silta liikkuu (1975)
Antti Jalava: Asfalttikukka (1980)
Riitta Jalonen: Säde (1992)
Kreetta Onkeli: Iloinen talo (1999)
Tiina Piilola: Alkuvesi (2006)
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2003)
Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo (1980)
Veikko Huovinen; Siintävät vuoret (1959)
Hannu Salama: Se tavallinen tarina (1961)
Ranya elRamly: Auringon asema (2002)
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun (2001)
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (2001)
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus (1942)
Orvokki Autio: Viistotaival (1980)
Hannu Aho: Saara (1977)
Hannu Aho: Taivaan mitalla (1979)
Annika Idström: Veljeni Sebastian (1985)
Leena Lander: Tummien perhosten koti (1991)
Leena Lander: Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997)
Eira Stenberg: Häikäisy (1987)
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Päivi Alasalmi: Saana
Päivi Alasalmi: Lopettajat
FIM 1 “Arkielämä ja vapaa-aika” Sisältö:
SUOMEN KIELI
· suomen kieli muiden kielten joukossa
· suomen kielen erityispiirteitä ja historiaa
· puhekieli vs. kirjakieli: murteet ja slangi
KIRJALLISUUS
· KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN JA ANALYSOIMISEN VÄLINEITÄ
VERBIT
· Verbitaivutus (finiittimuodot)
· Verbien monipuolinen käyttäminen on sujuvan kirjoitetun suomen a&o.
· objekti + subjektin ja predikaatin kongruenssi
Kurssin suoritus:
· Aktiivinen tuntityöskentely
· KOE
· Romaanin monipuolinen lukeminen ja lukupäiväkirjan kirjoittaminen (tunnilla annettujen tehtävien sekä muiden vapaiden huomioiden perusteella)
KURSSIMATERIAALI:
Äidinkieli ja kirjallisuus – käsikirja, WSOY
- kielioppimonistenippu (jaetaan myöhemmin)
- blogi: http://fim1.blogspot.com/
- muut jaettavat monisteet
LUKUPÄIVÄKIRJA
TARVITAAN:
1 (A4-kokoinen) vihko (esimerkiksi sininen ruutuvihko)
1 romaani
1 lukija
4-5 erilaista tehtävää
oman mielen mukaan vapaata havainnointia ja pohdiskelua
ALOITA NÄIN:
1. Etsi käsiisi kirjastosta jokin oheisessa lukulistassa olevista romaaneista. Valitse huolellisesti. Pyri valitsemaan kirja, joka kiinnostaa sinua oikeasti.
2. Hanki kirjakaupasta sopiva vihko.
3. Ota vihko ja kirja mukaan la 13.10. (FIM1.1) tai ke 17.10. (FIM 1.2) tunnille.
4. Älä aloita vielä lukemista. Odota lisäohjeita!
Ota kirja ja vihko mukaasi aina perjantain (fim1.1) tai torstain (fim1.2) suomen tunneille!
· suomen kieli muiden kielten joukossa
· suomen kielen erityispiirteitä ja historiaa
· puhekieli vs. kirjakieli: murteet ja slangi
KIRJALLISUUS
· KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN JA ANALYSOIMISEN VÄLINEITÄ
VERBIT
· Verbitaivutus (finiittimuodot)
· Verbien monipuolinen käyttäminen on sujuvan kirjoitetun suomen a&o.
· objekti + subjektin ja predikaatin kongruenssi
Kurssin suoritus:
· Aktiivinen tuntityöskentely
· KOE
· Romaanin monipuolinen lukeminen ja lukupäiväkirjan kirjoittaminen (tunnilla annettujen tehtävien sekä muiden vapaiden huomioiden perusteella)
KURSSIMATERIAALI:
Äidinkieli ja kirjallisuus – käsikirja, WSOY
- kielioppimonistenippu (jaetaan myöhemmin)
- blogi: http://fim1.blogspot.com/
- muut jaettavat monisteet
LUKUPÄIVÄKIRJA
TARVITAAN:
1 (A4-kokoinen) vihko (esimerkiksi sininen ruutuvihko)
1 romaani
1 lukija
4-5 erilaista tehtävää
oman mielen mukaan vapaata havainnointia ja pohdiskelua
ALOITA NÄIN:
1. Etsi käsiisi kirjastosta jokin oheisessa lukulistassa olevista romaaneista. Valitse huolellisesti. Pyri valitsemaan kirja, joka kiinnostaa sinua oikeasti.
2. Hanki kirjakaupasta sopiva vihko.
3. Ota vihko ja kirja mukaan la 13.10. (FIM1.1) tai ke 17.10. (FIM 1.2) tunnille.
4. Älä aloita vielä lukemista. Odota lisäohjeita!
Ota kirja ja vihko mukaasi aina perjantain (fim1.1) tai torstain (fim1.2) suomen tunneille!
Subscribe to:
Posts (Atom)