s. 60
Fyll i rätt form
Ihailen uudempaa/uusinta venettä.
Ihailen uudempia/uusimpia veneitä.
Tunnen onnellisemman/onnellisimman miehen.
Ihailen onnellisempaa/onnnellisinta miestä.
Ihailen onnellisempia/onnellisimpia miehiä.
Näen jyrkemmän/jyrkimmän mäen.
Pelkään jyrkempää/jyrkintä mäkeä.
Pelkään jyrkempiä/jyrkimpiä mäkiä.
Kaadan matalamman/matalimman puun.
Ihailen matalampaa/matalinta puuta.
Katselen matalampia/matalimpia puita.
Komparativ
1. parempaa
2. hauskemman
3. hauskempia
4. kamalampaa
5. matalammasta
6. jyrkemmästä
7. jyrkempään
8. jyrkempiin
9. pidemmät
10. uudemmassa
11. uudempiin
s. 62
1. raskaamman, raskainta
2. ihanimman, ihaninta
3. parhaimmat, parhaimpia
4. kaunista tai kauneinta, kauneimpiin
5. ahkerimman, ahkerimmalla
6. ohuimmissa
1. herkempi lapsi ,herkempää lasta, herkemmiksi lapsiksi
2. suppeampi käsitys, suppeampaa käsitystä, suppeammiksi käsityksiksi
3. kalliimpi auto, kalliimpaa autoa, kalliimmiksi autoiksi
4. matalampi ovi, matalampaa ovea, matalammiksi oviksi
5. nerokkaampi keksintö, nerokkaampaa keksintöä, nerokkaammiksi keksinnöiksi
6. tarkempi oppilas, tarkempaa oppilasta, tarkemmiksi oppilaiksi
7. korkeampi vuori, korkeampaa vuorta, korkeammiksi vuoriksi
8. kauniimpi nainen, kauniimpaa naista, kauniimmiksi naisiksi
9. mukavampi nojatuoli, mukavampaa nojatuolia, mukavammiksi nojatuoleiksi
s. 63
1. kiltein lapsi, kilteintä lasta, kilteimmiksi lapsiksi
2. haluttomin oppilas, haluttominta oppilasta, haluttomimmaksi oppilaaksi
3. ohuin kangas, ohuinta kangasta, ohuimmaksi kankaaksi
4. kaunein maisema, kauneinta maisemaa, kauneimmaksi maisemaksi
5. vahvin sonni, vahvinta sonnia, vahvimmaksi sonniksi
6. uusin auto, uusinta autoa, uusimmaksi autoksi
7. kiltein kissa, kilteintä kissaa, kilteimmäksi kissaksi
8. avuttomin ihminen, avuttominta ihmistä, avuttomimmaksi ihmiseksi
9. lyhin muisti, lyhyintä muistia, lyhimmäksi muistiksi
10. lämpimin sää, lämpimintä säätä, lämpimimmäksi sääksi
1. terveempiä lapsia, terveimpiä lapsia
2. hauskempi kokemus, hauskimpia kokemuksia
3. varakkaammaksi herraksi, varakkaimmaksi herraksi
4. uudempina autoina, uusimpina autoina
5. väkevemmissä juomissa, väkevimmissä juomissa
6. avuttomampiin naisiin, avuttomimpiin naisiin
7. kauniimpaa naista, kauneinta naista
8. kalliimpia verhoja, kalleimpia verhoja
9. korkeammissa torneissa, korkeimmissa torneissa
10. ohuemmista verhoista, ohummista verhoista
s. 64
1. uutta
2. uudempaan
3. uusimmissa
4. uudempi
5. uudemman
6. uusimpiin
1. varakkaampi
2. varakkaampiin
3. varakkain
4. varakkaampi
5. varakkaammiksi
1. jyrkimmät
2. jyrkemmäksi
3. jyrkimmässä
4. jyrkkä
5. jyrkimmät
s. 65
1. matalin
2. matalammalla
3. matalalla
4. matalimmista
5. matalampiin
Översätt:
1. Risto on älykkäämpi kuin Ville.
2. Maija on mukavampi kuin Matti
3. Kettu on viekkaampi kuin jänis.
4. Ankerias on liukkaampi kuin käärme.
5. Liisa on pidempi kuin Maija.
6. Kalle juoksee nopeammin kuin Uolevi, mutta Uolevi on kaikkein paras matematiikassa.
7. Hän on alkanut harjoitella enemmän, jotta saisi parempia kevättodistukseen parempia arvosanoja.
8. Mistä kouluaineesta pidät eniten?
9. Ritva on koulun mukavin tyttö. Hänet valittiin luokan "parhaaksi kaveriksi".
10. En ole koskaan tavannut mukavampaa tyttöä kuin Ritva.
1. Etäisimpään
2. aktiivisimmat
3. nuoremman
4. parempi
5. huonommissa
6. mieluummin
7. paremi .. useimmilla
8. vahvempia
9. nuorempien
10. kankeammaksi
11. kehittyneempiä ... fiksumpia
12. parhaaksi
s. 66
1. kylmimmät
2. kaikkein suurimmalla
3. pienimmästä
4. kuumimmasta
5. lyhyin/lyhin
6. lähimpänä
7. vähän lähempänä
8. lähintä
9. sopivimman
10. kylmemmässä
11. rikkaimpiin
12. suurimmassa
13. köyhimpiä
14. helpommaksi
15. kalliimmiksi
16. nopeampia
17. mukavimpia
18. nopeimpia
19. älykkäimpänä
20. kilteimpänä
21. rohkeimpana
22. pidempi
23. pisimmäksi
24. parhaita
25. parempiin
26. tärkeintä
Tuesday, April 1, 2008
fim2 2008 NUMERAALIT
NUMERAALIT
= LUKUSANAT JA JÄRJESTYSLUVUT
YKSI ENSIMMÄINEN
11 11.
12 12.
13:STA 13.:STA
KYMMENTÄ PIENEMMÄT LUKUSANAT JA TASALUVUT KIRJOITETAAN KIRJAIMIN,
SIITÄ SUUREMMAT NUMEROT KIRJOITETAAN NUMEROIN.
Verbien yksikkö ja monikko numeraalien kanssa
YKSIKKÖ MONIKKO
Kaksi kahdet
13 13 housut
sata sadat
tuhat tuhannet
Sata ihmistä __KÄVELEE______________kadulla.
13 taksikuskia odottaa jonossa.
13% suomalaisista ASUU
rivitalossa.
1/5 norjalaisista TYÖSKENTELEE kalatehtaassa.
= LUKUSANAT JA JÄRJESTYSLUVUT
YKSI ENSIMMÄINEN
11 11.
12 12.
13:STA 13.:STA
KYMMENTÄ PIENEMMÄT LUKUSANAT JA TASALUVUT KIRJOITETAAN KIRJAIMIN,
SIITÄ SUUREMMAT NUMEROT KIRJOITETAAN NUMEROIN.
Verbien yksikkö ja monikko numeraalien kanssa
YKSIKKÖ MONIKKO
Kaksi kahdet
13 13 housut
sata sadat
tuhat tuhannet
Sata ihmistä __KÄVELEE______________kadulla.
13 taksikuskia odottaa jonossa.
13% suomalaisista ASUU
rivitalossa.
1/5 norjalaisista TYÖSKENTELEE kalatehtaassa.
Friday, November 23, 2007
VIIMEISET LUKUPÄIVÄKIRJATEHTÄVÄT
LUKUPÄIVÄKIRJA
TEHTÄVÄ 1.
Palaa tehtävään yksi, jossa olit kirjoittanut muistiin asioita, jotka tulivat mieleesi kirjan nimestä ja kannesta. Nyt luettuasi kirjan pohdi, miten odotuksesi toteutuivat. Oletko sitä mieltä, että kirjalla on hyvä nimi? Sopisiko joku muu nimi tai kansi kirjalle paremmin? Kuvaile ja kerro.
Kirjoita tehtävä 1:n perään mietteitäsi vähintään yhden kappaleen (stycke) verran.
TEHTÄVÄ 5.
Valitse seuraavista näkökulmista kaksi ja kirjoita niistä molemmista n. 100-150 sanaa pitkä teksti (ts. yhteensä 220 sanaa) tai valitse vain yksi ja kirjoita siitä vähintään 220 sanaa pitkä teksti. (Sisältö tärkeämpi kuin sanamäärä!)
A) Kopioi kirjasta katkelma, joka on sinusta erityisen kaunis, ahdistava tai muulla tavoin omaa elämääsi koskettava. Esittele ja perustele huolellisesti valintasi. Pohdi katkelman herättämiä tunteita tai yhteyksiä elämääsi.
B) Piirrä, maalaa, valokuvaa tai laadi muulla keinoin kuva maisemasta tai jokin muu kuvio, joka ilmentää näkemystäsi teoksen ilmapiiristä. Pohdi kuvion tai kuvan ja teoksen yhteyttä.
C) Etsi jokin runo tai kuva sen perusteella, että se tuntuu liittyvän lukemaasi teokseen. Esittele ja pohdi löytämiäsi yhteyksiä.
D) Kuvittele: jos kirjasi olisi ruokapöytä aterioineen, millainen se olisi? Entä jos se olisi lääke, millaisiin vaivoihin suosittelisit sitä? Jos kirja olisi matkakohde, millainen matkakohde? Voit kirjoittaa pitemmän tekstin yhdestä tai käyttää kaikkia kolmea?
E) Valitse joku romaanin henkilöistä. Kuvittele hänet omaan todellisuuteesi: siihen arkeen, jota elät ja omien ihmissuhteitesi keskelle. Esittele tämä henkilö ja kirjoita, mitä hän ajattelisi, tuntisi, miten hän toimisi ja eläisi sinun maailmassasi.
F) Valitse kirjasta pari katkelmaa, jotka kertovat jotain olennaista maailmanmenosta. Selitä valintojasi ja kommentoi katkelmiasi.
TEHTÄVÄ 1.
Palaa tehtävään yksi, jossa olit kirjoittanut muistiin asioita, jotka tulivat mieleesi kirjan nimestä ja kannesta. Nyt luettuasi kirjan pohdi, miten odotuksesi toteutuivat. Oletko sitä mieltä, että kirjalla on hyvä nimi? Sopisiko joku muu nimi tai kansi kirjalle paremmin? Kuvaile ja kerro.
Kirjoita tehtävä 1:n perään mietteitäsi vähintään yhden kappaleen (stycke) verran.
TEHTÄVÄ 5.
Valitse seuraavista näkökulmista kaksi ja kirjoita niistä molemmista n. 100-150 sanaa pitkä teksti (ts. yhteensä 220 sanaa) tai valitse vain yksi ja kirjoita siitä vähintään 220 sanaa pitkä teksti. (Sisältö tärkeämpi kuin sanamäärä!)
A) Kopioi kirjasta katkelma, joka on sinusta erityisen kaunis, ahdistava tai muulla tavoin omaa elämääsi koskettava. Esittele ja perustele huolellisesti valintasi. Pohdi katkelman herättämiä tunteita tai yhteyksiä elämääsi.
B) Piirrä, maalaa, valokuvaa tai laadi muulla keinoin kuva maisemasta tai jokin muu kuvio, joka ilmentää näkemystäsi teoksen ilmapiiristä. Pohdi kuvion tai kuvan ja teoksen yhteyttä.
C) Etsi jokin runo tai kuva sen perusteella, että se tuntuu liittyvän lukemaasi teokseen. Esittele ja pohdi löytämiäsi yhteyksiä.
D) Kuvittele: jos kirjasi olisi ruokapöytä aterioineen, millainen se olisi? Entä jos se olisi lääke, millaisiin vaivoihin suosittelisit sitä? Jos kirja olisi matkakohde, millainen matkakohde? Voit kirjoittaa pitemmän tekstin yhdestä tai käyttää kaikkia kolmea?
E) Valitse joku romaanin henkilöistä. Kuvittele hänet omaan todellisuuteesi: siihen arkeen, jota elät ja omien ihmissuhteitesi keskelle. Esittele tämä henkilö ja kirjoita, mitä hän ajattelisi, tuntisi, miten hän toimisi ja eläisi sinun maailmassasi.
F) Valitse kirjasta pari katkelmaa, jotka kertovat jotain olennaista maailmanmenosta. Selitä valintojasi ja kommentoi katkelmiasi.
KÄSIKIRJA s. 66-76, 86-92
KÄSITTEITÄ
ÄIDINKIELI
PUHEKIELI
- murre
- slangi
- yleiskieli
- puhekielen piirteitä
KIRJAKIELI
MURTEIDEN TAISTELU
MAHDOLLISIA ISOMPIA KYSYMYKSIÄ
SUOMEN KIRJAKIELI
SUOMEN PUHEKIELI
SUOMEN KIRJAKIELEN KEHITYS
JOS JOKU OSAA JOTAKIN KIELTÄ – MITÄ HÄN OSAA?
ÄIDINKIELI
PUHEKIELI
- murre
- slangi
- yleiskieli
- puhekielen piirteitä
KIRJAKIELI
MURTEIDEN TAISTELU
MAHDOLLISIA ISOMPIA KYSYMYKSIÄ
SUOMEN KIRJAKIELI
SUOMEN PUHEKIELI
SUOMEN KIRJAKIELEN KEHITYS
JOS JOKU OSAA JOTAKIN KIELTÄ – MITÄ HÄN OSAA?
Tuesday, November 13, 2007
SUOMEN KIRJAKIELEN SYNTY – NOPEA HISTORIA
I USKONPUHDISTUS 1500-luku
- Mikael Agricola
ABCkiria (1543)
Rucouakiria (1544)
Se Wsi Testamenti (1548)
II 1800-luvun suomalaisuus-aate
1800-luvun alun Suomen kirjakieli ”pipliasuomi”
* vahvan svetisististä
* perustui länsimurteille
- suomen itäosien eristäytyneisyys: karelianismi, ajatus siitä, että alkuperäinen suomalaisuus löytyisi idästä
- pyrkimys tehdä suomen kielestä aito sivistyskieli à KIRJAKIELEN KEHITTÄMISTYÖ
MURTEIDEN TAISTELU: pitäisikö suomen kirjakieli perustaa länsi vai itämurteille?
n kompromissi: perusta länsimurteista, sanastoa idästä
n SANASTOA PITI KEKSIMÄLLÄ KEKSIÄ
n SANASEPPOJA:
ELIAS LÖNNROT: itsenäinen, tasavalta, laillistaa, hyve, pahe, ihmisarvo, kirjallisuus, mietintö, kuume, tartunta, laskimo
VOLMARI KILPINEN: tiede, taide, esine, aste, ympyrä, opiskella, kirjailija, jauhe, säde, sisustaa, kuvio, laskento, väite, yleinen, yksityinen ja uudissana
Isännän ainoa manaus oli ”Älä hiiessä!” ja sitä hän käytti aina suomen kieltä oikoessaan. Kynttilä oli hänen kielenkäytössään tuohus, lakana hursti, rikka (ruotsin bricka) tarjotin, palli jakkara jne. Kerran kaatui reki ja ukko viskautui lumihankeen. Luokki irtautui ja kyytimies sitä valittamaan. Mutta äkkiä kuului lumen seasta tuima huudahdus: ”Älä hiiessä, ei se luokki ole, se on vempele!”
Lampén kertoo, että hän kerran aterialla pyysi lusikkaa. Silloin tohtori huudahti: ”Älä, Lampinen, sano lusikka, se on venäjän kieltä. Sano kuiri, se on Kalevalan kieltä!” Potilaan reseptiin tohtori kirjoitti: ’Kuirillinen kolmasti päivässä’, milloin lääkettä oli otettava ruokalusikallinen, ja ’kuirillillinen’, milloin sitä oli otettava teelusikallinen. Ja ’rohtolan’ herrat kirjoittivat uskollisesti reseptin mukaan, milloin kuirillinen, milloin kuirillillinen.
- Mikael Agricola
ABCkiria (1543)
Rucouakiria (1544)
Se Wsi Testamenti (1548)
II 1800-luvun suomalaisuus-aate
1800-luvun alun Suomen kirjakieli ”pipliasuomi”
* vahvan svetisististä
* perustui länsimurteille
- suomen itäosien eristäytyneisyys: karelianismi, ajatus siitä, että alkuperäinen suomalaisuus löytyisi idästä
- pyrkimys tehdä suomen kielestä aito sivistyskieli à KIRJAKIELEN KEHITTÄMISTYÖ
MURTEIDEN TAISTELU: pitäisikö suomen kirjakieli perustaa länsi vai itämurteille?
n kompromissi: perusta länsimurteista, sanastoa idästä
n SANASTOA PITI KEKSIMÄLLÄ KEKSIÄ
n SANASEPPOJA:
ELIAS LÖNNROT: itsenäinen, tasavalta, laillistaa, hyve, pahe, ihmisarvo, kirjallisuus, mietintö, kuume, tartunta, laskimo
VOLMARI KILPINEN: tiede, taide, esine, aste, ympyrä, opiskella, kirjailija, jauhe, säde, sisustaa, kuvio, laskento, väite, yleinen, yksityinen ja uudissana
Isännän ainoa manaus oli ”Älä hiiessä!” ja sitä hän käytti aina suomen kieltä oikoessaan. Kynttilä oli hänen kielenkäytössään tuohus, lakana hursti, rikka (ruotsin bricka) tarjotin, palli jakkara jne. Kerran kaatui reki ja ukko viskautui lumihankeen. Luokki irtautui ja kyytimies sitä valittamaan. Mutta äkkiä kuului lumen seasta tuima huudahdus: ”Älä hiiessä, ei se luokki ole, se on vempele!”
Lampén kertoo, että hän kerran aterialla pyysi lusikkaa. Silloin tohtori huudahti: ”Älä, Lampinen, sano lusikka, se on venäjän kieltä. Sano kuiri, se on Kalevalan kieltä!” Potilaan reseptiin tohtori kirjoitti: ’Kuirillinen kolmasti päivässä’, milloin lääkettä oli otettava ruokalusikallinen, ja ’kuirillillinen’, milloin sitä oli otettava teelusikallinen. Ja ’rohtolan’ herrat kirjoittivat uskollisesti reseptin mukaan, milloin kuirillinen, milloin kuirillillinen.
VERBITEHTÄVÄT VASTAUKSET
99.
1. he sanonevat
2. he lienevät sanoneet
3. (te) ette tietäne
4. (te) ette liene tietäneet
5. tulleeko hän?
6. lieneekö hän tullut?
7. (sinä) et vastanne
8. sinä et liene vastannut
9. (me) lienemme
10. (me) lienemme olleet
109.
1. rukoilkaamme
2. toivokaamme
3. parasta
4. unohtakaamme
5. menneet
6. tehkäämme
7. parannus
8. älkäämme vannoko
9. väärää valaa
10. pysykäämme
110.
1. eläköön
2. olkoon
3. saakoon
4. tulkoon
5. levätköön
6. siunatkoon
7. varjelkoon
8. tapahtukoon
121.
1. Kaupunginjohtaja esitti tervehdykset.
2. Kirjan on kirjoittanut ranskalainen.
3. Rakennus Oy rakentaisi talon.
4. Presidentin puoliso ojentanee palkinnon.
5. Kannatusyhdistys jakoi muutamia stipendejä. / Kannatusyhdistykseltä saatiin muutamia stipendejä.
6. Keneltä sait tämän sormuksen?
135.
On nyrkkeilty
Ei ole painittu
Oli voitettu
Ei ollut hävitty
Olisi keskeytetty
Ei olisi jatkettu
Lienee onnistuttu
Ei liene pelätty
(Olkoon luvattu)
136.
1.Sanotaan, että ihmiskunnan suurimmat ja tärkeimmät keksinnyt on tehty viimeisimmän sadan vuoden aikana.
2. Moni varmaankin lisää: koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei liene saavutettu sellaisia teknisiä keksintöjä kuin meidän aikanamme.
3. On luonnollisesti totta, että esihistoriallisena aikana olisi voitu kuvitellakaan, että ihminen voisi liikkua avaruudessa tai matkustaa toiselle planeetalle.
4. Mutta toisaalta: vallankumouksellisia keksintöjä on tehty jo harmaassa (?) muinaisuudessa.
5. Ensin oli opittu tekemään tulta ja valmistamaan työkaluja ja aseita.
6. Mutta siihen ei ollut tyydytty.
7. Oli alettu viljellä maata ja kesytetty kotieläimiä.
8. Ensimmäiset kulkuneuvot oli kehitetty ja ensimmäiset rakennukset rakennettu.
9. Helposti unohdettaneen, että esi-isiemme joukossa on ollut lukemattomia nimettömiä keksijöitä.
1. he sanonevat
2. he lienevät sanoneet
3. (te) ette tietäne
4. (te) ette liene tietäneet
5. tulleeko hän?
6. lieneekö hän tullut?
7. (sinä) et vastanne
8. sinä et liene vastannut
9. (me) lienemme
10. (me) lienemme olleet
109.
1. rukoilkaamme
2. toivokaamme
3. parasta
4. unohtakaamme
5. menneet
6. tehkäämme
7. parannus
8. älkäämme vannoko
9. väärää valaa
10. pysykäämme
110.
1. eläköön
2. olkoon
3. saakoon
4. tulkoon
5. levätköön
6. siunatkoon
7. varjelkoon
8. tapahtukoon
121.
1. Kaupunginjohtaja esitti tervehdykset.
2. Kirjan on kirjoittanut ranskalainen.
3. Rakennus Oy rakentaisi talon.
4. Presidentin puoliso ojentanee palkinnon.
5. Kannatusyhdistys jakoi muutamia stipendejä. / Kannatusyhdistykseltä saatiin muutamia stipendejä.
6. Keneltä sait tämän sormuksen?
135.
On nyrkkeilty
Ei ole painittu
Oli voitettu
Ei ollut hävitty
Olisi keskeytetty
Ei olisi jatkettu
Lienee onnistuttu
Ei liene pelätty
(Olkoon luvattu)
136.
1.Sanotaan, että ihmiskunnan suurimmat ja tärkeimmät keksinnyt on tehty viimeisimmän sadan vuoden aikana.
2. Moni varmaankin lisää: koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei liene saavutettu sellaisia teknisiä keksintöjä kuin meidän aikanamme.
3. On luonnollisesti totta, että esihistoriallisena aikana olisi voitu kuvitellakaan, että ihminen voisi liikkua avaruudessa tai matkustaa toiselle planeetalle.
4. Mutta toisaalta: vallankumouksellisia keksintöjä on tehty jo harmaassa (?) muinaisuudessa.
5. Ensin oli opittu tekemään tulta ja valmistamaan työkaluja ja aseita.
6. Mutta siihen ei ollut tyydytty.
7. Oli alettu viljellä maata ja kesytetty kotieläimiä.
8. Ensimmäiset kulkuneuvot oli kehitetty ja ensimmäiset rakennukset rakennettu.
9. Helposti unohdettaneen, että esi-isiemme joukossa on ollut lukemattomia nimettömiä keksijöitä.
Thursday, November 8, 2007
TEHTÄVÄ 4
KIRJOITA KYSYMYSTEN POHJALTA YHTENÄINEN TEKSTI.
A) ETSI ROMAANISTASI VÄHINTÄÄN PUOLEN SIVUN MITTAINEN KUVAUS. LUE UUDELLEEN MUUTAMA SIVU ENNEN KUVAUSTA JA MUUTAMA SIVU KUVAUKSEN JÄLKEEN.
KIRJOITA LUKUPÄIVÄKIRJAASI TEKSTI, JOSSA ANALYSOIT KUVAUSTA KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- kohde
- miten selkeä mielikuva kohteesta piirtyy
- kieli: sanasto, lauseen pituus
- kuvaus suhteessa muuhun kerrontaan: Miksi tässä kuvataan tätä?
B) ETSI ROMAANISTA JOKIN KOHTAUS. ESITTELE JA ANALYSOI KOHTAUS KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- ketkä ovat kohtauksessa
- missä kohtaus tapahtuu
- alkutilanne, lopputilanne
- mitä henkilöiden repliikit kertovat henkilöistä itsestään?
C) KERRO YMPÄRISTÖSTÄ (SEKÄ SOSIAALINEN ETTÄ KONKREETTINEN) JOHON ROMAANISI SIJOITTUU; POHDI YMPÄRISTÖN SUHDETTA ROMAANIN KÄSITTELEMIIN TEEMOIHIN.
A) ETSI ROMAANISTASI VÄHINTÄÄN PUOLEN SIVUN MITTAINEN KUVAUS. LUE UUDELLEEN MUUTAMA SIVU ENNEN KUVAUSTA JA MUUTAMA SIVU KUVAUKSEN JÄLKEEN.
KIRJOITA LUKUPÄIVÄKIRJAASI TEKSTI, JOSSA ANALYSOIT KUVAUSTA KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- kohde
- miten selkeä mielikuva kohteesta piirtyy
- kieli: sanasto, lauseen pituus
- kuvaus suhteessa muuhun kerrontaan: Miksi tässä kuvataan tätä?
B) ETSI ROMAANISTA JOKIN KOHTAUS. ESITTELE JA ANALYSOI KOHTAUS KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:
- ketkä ovat kohtauksessa
- missä kohtaus tapahtuu
- alkutilanne, lopputilanne
- mitä henkilöiden repliikit kertovat henkilöistä itsestään?
C) KERRO YMPÄRISTÖSTÄ (SEKÄ SOSIAALINEN ETTÄ KONKREETTINEN) JOHON ROMAANISI SIJOITTUU; POHDI YMPÄRISTÖN SUHDETTA ROMAANIN KÄSITTELEMIIN TEEMOIHIN.
Subscribe to:
Posts (Atom)