Lisätehtäviä adjektiivien vertailumuodot FIM2 2008

s. 60

Fyll i rätt form

Ihailen uudempaa/uusinta venettä.
Ihailen uudempia/uusimpia veneitä.

Tunnen onnellisemman/onnellisimman miehen.
Ihailen onnellisempaa/onnnellisinta miestä.
Ihailen onnellisempia/onnellisimpia miehiä.

Näen jyrkemmän/jyrkimmän mäen.
Pelkään jyrkempää/jyrkintä mäkeä.
Pelkään jyrkempiä/jyrkimpiä mäkiä.

Kaadan matalamman/matalimman puun.
Ihailen matalampaa/matalinta puuta.
Katselen matalampia/matalimpia puita.

Komparativ

1. parempaa
2. hauskemman
3. hauskempia
4. kamalampaa
5. matalammasta
6. jyrkemmästä
7. jyrkempään
8. jyrkempiin
9. pidemmät
10. uudemmassa
11. uudempiin

s. 62

1. raskaamman, raskainta
2. ihanimman, ihaninta
3. parhaimmat, parhaimpia
4. kaunista tai kauneinta, kauneimpiin
5. ahkerimman, ahkerimmalla
6. ohuimmissa

1. herkempi lapsi ,herkempää lasta, herkemmiksi lapsiksi
2. suppeampi käsitys, suppeampaa käsitystä, suppeammiksi käsityksiksi
3. kalliimpi auto, kalliimpaa autoa, kalliimmiksi autoiksi
4. matalampi ovi, matalampaa ovea, matalammiksi oviksi
5. nerokkaampi keksintö, nerokkaampaa keksintöä, nerokkaammiksi keksinnöiksi
6. tarkempi oppilas, tarkempaa oppilasta, tarkemmiksi oppilaiksi
7. korkeampi vuori, korkeampaa vuorta, korkeammiksi vuoriksi
8. kauniimpi nainen, kauniimpaa naista, kauniimmiksi naisiksi
9. mukavampi nojatuoli, mukavampaa nojatuolia, mukavammiksi nojatuoleiksi

s. 63

1. kiltein lapsi, kilteintä lasta, kilteimmiksi lapsiksi
2. haluttomin oppilas, haluttominta oppilasta, haluttomimmaksi oppilaaksi
3. ohuin kangas, ohuinta kangasta, ohuimmaksi kankaaksi
4. kaunein maisema, kauneinta maisemaa, kauneimmaksi maisemaksi
5. vahvin sonni, vahvinta sonnia, vahvimmaksi sonniksi
6. uusin auto, uusinta autoa, uusimmaksi autoksi
7. kiltein kissa, kilteintä kissaa, kilteimmäksi kissaksi
8. avuttomin ihminen, avuttominta ihmistä, avuttomimmaksi ihmiseksi
9. lyhin muisti, lyhyintä muistia, lyhimmäksi muistiksi
10. lämpimin sää, lämpimintä säätä, lämpimimmäksi sääksi

1. terveempiä lapsia, terveimpiä lapsia
2. hauskempi kokemus, hauskimpia kokemuksia
3. varakkaammaksi herraksi, varakkaimmaksi herraksi
4. uudempina autoina, uusimpina autoina
5. väkevemmissä juomissa, väkevimmissä juomissa
6. avuttomampiin naisiin, avuttomimpiin naisiin
7. kauniimpaa naista, kauneinta naista
8. kalliimpia verhoja, kalleimpia verhoja
9. korkeammissa torneissa, korkeimmissa torneissa
10. ohuemmista verhoista, ohummista verhoista

s. 64
1. uutta
2. uudempaan
3. uusimmissa
4. uudempi
5. uudemman
6. uusimpiin

1. varakkaampi
2. varakkaampiin
3. varakkain
4. varakkaampi
5. varakkaammiksi

1. jyrkimmät
2. jyrkemmäksi
3. jyrkimmässä
4. jyrkkä
5. jyrkimmät

s. 65

1. matalin
2. matalammalla
3. matalalla
4. matalimmista
5. matalampiin

Översätt:

1. Risto on älykkäämpi kuin Ville.
2. Maija on mukavampi kuin Matti
3. Kettu on viekkaampi kuin jänis.
4. Ankerias on liukkaampi kuin käärme.
5. Liisa on pidempi kuin Maija.
6. Kalle juoksee nopeammin kuin Uolevi, mutta Uolevi on kaikkein paras matematiikassa.
7. Hän on alkanut harjoitella enemmän, jotta saisi parempia kevättodistukseen parempia arvosanoja.
8. Mistä kouluaineesta pidät eniten?
9. Ritva on koulun mukavin tyttö. Hänet valittiin luokan "parhaaksi kaveriksi".
10. En ole koskaan tavannut mukavampaa tyttöä kuin Ritva.


1. Etäisimpään
2. aktiivisimmat
3. nuoremman
4. parempi
5. huonommissa
6. mieluummin
7. paremi .. useimmilla
8. vahvempia
9. nuorempien
10. kankeammaksi
11. kehittyneempiä ... fiksumpia
12. parhaaksi

s. 66

1. kylmimmät
2. kaikkein suurimmalla
3. pienimmästä
4. kuumimmasta
5. lyhyin/lyhin
6. lähimpänä
7. vähän lähempänä
8. lähintä
9. sopivimman
10. kylmemmässä
11. rikkaimpiin
12. suurimmassa
13. köyhimpiä
14. helpommaksi
15. kalliimmiksi
16. nopeampia
17. mukavimpia
18. nopeimpia
19. älykkäimpänä
20. kilteimpänä
21. rohkeimpana
22. pidempi
23. pisimmäksi
24. parhaita
25. parempiin
26. tärkeintä

fim2 2008 NUMERAALIT

NUMERAALIT


= LUKUSANAT JA JÄRJESTYSLUVUT

YKSI ENSIMMÄINEN
11 11.
12 12.
13:STA 13.:STA

KYMMENTÄ PIENEMMÄT LUKUSANAT JA TASALUVUT KIRJOITETAAN KIRJAIMIN,
SIITÄ SUUREMMAT NUMEROT KIRJOITETAAN NUMEROIN.

Verbien yksikkö ja monikko numeraalien kanssa

YKSIKKÖ MONIKKO

Kaksi kahdet
13 13 housut
sata sadat
tuhat tuhannet


Sata ihmistä __KÄVELEE______________kadulla.


13 taksikuskia odottaa jonossa.


13% suomalaisista ASUU
rivitalossa.

1/5 norjalaisista TYÖSKENTELEE kalatehtaassa.

VIIMEISET LUKUPÄIVÄKIRJATEHTÄVÄT

LUKUPÄIVÄKIRJA



TEHTÄVÄ 1.

Palaa tehtävään yksi, jossa olit kirjoittanut muistiin asioita, jotka tulivat mieleesi kirjan nimestä ja kannesta. Nyt luettuasi kirjan pohdi, miten odotuksesi toteutuivat. Oletko sitä mieltä, että kirjalla on hyvä nimi? Sopisiko joku muu nimi tai kansi kirjalle paremmin? Kuvaile ja kerro.

Kirjoita tehtävä 1:n perään mietteitäsi vähintään yhden kappaleen (stycke) verran.


TEHTÄVÄ 5.

Valitse seuraavista näkökulmista kaksi ja kirjoita niistä molemmista n. 100-150 sanaa pitkä teksti (ts. yhteensä 220 sanaa) tai valitse vain yksi ja kirjoita siitä vähintään 220 sanaa pitkä teksti. (Sisältö tärkeämpi kuin sanamäärä!)

A) Kopioi kirjasta katkelma, joka on sinusta erityisen kaunis, ahdistava tai muulla tavoin omaa elämääsi koskettava. Esittele ja perustele huolellisesti valintasi. Pohdi katkelman herättämiä tunteita tai yhteyksiä elämääsi.
B) Piirrä, maalaa, valokuvaa tai laadi muulla keinoin kuva maisemasta tai jokin muu kuvio, joka ilmentää näkemystäsi teoksen ilmapiiristä. Pohdi kuvion tai kuvan ja teoksen yhteyttä.
C) Etsi jokin runo tai kuva sen perusteella, että se tuntuu liittyvän lukemaasi teokseen. Esittele ja pohdi löytämiäsi yhteyksiä.

D) Kuvittele: jos kirjasi olisi ruokapöytä aterioineen, millainen se olisi? Entä jos se olisi lääke, millaisiin vaivoihin suosittelisit sitä? Jos kirja olisi matkakohde, millainen matkakohde? Voit kirjoittaa pitemmän tekstin yhdestä tai käyttää kaikkia kolmea?
E) Valitse joku romaanin henkilöistä. Kuvittele hänet omaan todellisuuteesi: siihen arkeen, jota elät ja omien ihmissuhteitesi keskelle. Esittele tämä henkilö ja kirjoita, mitä hän ajattelisi, tuntisi, miten hän toimisi ja eläisi sinun maailmassasi.
F) Valitse kirjasta pari katkelmaa, jotka kertovat jotain olennaista maailmanmenosta. Selitä valintojasi ja kommentoi katkelmiasi.

KÄSIKIRJA s. 66-76, 86-92

KÄSITTEITÄ

ÄIDINKIELI

PUHEKIELI
- murre
- slangi
- yleiskieli
- puhekielen piirteitä

KIRJAKIELI

MURTEIDEN TAISTELU


MAHDOLLISIA ISOMPIA KYSYMYKSIÄ


SUOMEN KIRJAKIELI

SUOMEN PUHEKIELI

SUOMEN KIRJAKIELEN KEHITYS

JOS JOKU OSAA JOTAKIN KIELTÄ – MITÄ HÄN OSAA?

SUOMEN KIRJAKIELEN SYNTY – NOPEA HISTORIA

I USKONPUHDISTUS 1500-luku

- Mikael Agricola

ABCkiria (1543)
Rucouakiria (1544)
Se Wsi Testamenti (1548)



II 1800-luvun suomalaisuus-aate

1800-luvun alun Suomen kirjakieli ”pipliasuomi”
* vahvan svetisististä
* perustui länsimurteille

- suomen itäosien eristäytyneisyys: karelianismi, ajatus siitä, että alkuperäinen suomalaisuus löytyisi idästä
- pyrkimys tehdä suomen kielestä aito sivistyskieli à KIRJAKIELEN KEHITTÄMISTYÖ


MURTEIDEN TAISTELU: pitäisikö suomen kirjakieli perustaa länsi vai itämurteille?


n kompromissi: perusta länsimurteista, sanastoa idästä

n SANASTOA PITI KEKSIMÄLLÄ KEKSIÄ

n SANASEPPOJA:

ELIAS LÖNNROT: itsenäinen, tasavalta, laillistaa, hyve, pahe, ihmisarvo, kirjallisuus, mietintö, kuume, tartunta, laskimo

VOLMARI KILPINEN: tiede, taide, esine, aste, ympyrä, opiskella, kirjailija, jauhe, säde, sisustaa, kuvio, laskento, väite, yleinen, yksityinen ja uudissana


Isännän ainoa manaus oli ”Älä hiiessä!” ja sitä hän käytti aina suomen kieltä oikoessaan. Kynttilä oli hänen kielenkäytössään tuohus, lakana hursti, rikka (ruotsin bricka) tarjotin, palli jakkara jne. Kerran kaatui reki ja ukko viskautui lumihankeen. Luokki irtautui ja kyytimies sitä valittamaan. Mutta äkkiä kuului lumen seasta tuima huudahdus: ”Älä hiiessä, ei se luokki ole, se on vempele!”
Lampén kertoo, että hän kerran aterialla pyysi lusikkaa. Silloin tohtori huudahti: ”Älä, Lampinen, sano lusikka, se on venäjän kieltä. Sano kuiri, se on Kalevalan kieltä!” Potilaan reseptiin tohtori kirjoitti: ’Kuirillinen kolmasti päivässä’, milloin lääkettä oli otettava ruokalusikallinen, ja ’kuirillillinen’, milloin sitä oli otettava teelusikallinen. Ja ’rohtolan’ herrat kirjoittivat uskollisesti reseptin mukaan, milloin kuirillinen, milloin kuirillillinen.

VERBITEHTÄVÄT VASTAUKSET

99.

1. he sanonevat
2. he lienevät sanoneet
3. (te) ette tietäne
4. (te) ette liene tietäneet
5. tulleeko hän?
6. lieneekö hän tullut?
7. (sinä) et vastanne
8. sinä et liene vastannut
9. (me) lienemme
10. (me) lienemme olleet

109.

1. rukoilkaamme
2. toivokaamme
3. parasta
4. unohtakaamme
5. menneet
6. tehkäämme
7. parannus
8. älkäämme vannoko
9. väärää valaa
10. pysykäämme

110.

1. eläköön
2. olkoon
3. saakoon
4. tulkoon
5. levätköön
6. siunatkoon
7. varjelkoon
8. tapahtukoon

121.

1. Kaupunginjohtaja esitti tervehdykset.
2. Kirjan on kirjoittanut ranskalainen.
3. Rakennus Oy rakentaisi talon.
4. Presidentin puoliso ojentanee palkinnon.
5. Kannatusyhdistys jakoi muutamia stipendejä. / Kannatusyhdistykseltä saatiin muutamia stipendejä.
6. Keneltä sait tämän sormuksen?


135.

On nyrkkeilty
Ei ole painittu
Oli voitettu
Ei ollut hävitty
Olisi keskeytetty
Ei olisi jatkettu
Lienee onnistuttu
Ei liene pelätty
(Olkoon luvattu)

136.

1.Sanotaan, että ihmiskunnan suurimmat ja tärkeimmät keksinnyt on tehty viimeisimmän sadan vuoden aikana.
2. Moni varmaankin lisää: koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei liene saavutettu sellaisia teknisiä keksintöjä kuin meidän aikanamme.
3. On luonnollisesti totta, että esihistoriallisena aikana olisi voitu kuvitellakaan, että ihminen voisi liikkua avaruudessa tai matkustaa toiselle planeetalle.
4. Mutta toisaalta: vallankumouksellisia keksintöjä on tehty jo harmaassa (?) muinaisuudessa.
5. Ensin oli opittu tekemään tulta ja valmistamaan työkaluja ja aseita.
6. Mutta siihen ei ollut tyydytty.
7. Oli alettu viljellä maata ja kesytetty kotieläimiä.
8. Ensimmäiset kulkuneuvot oli kehitetty ja ensimmäiset rakennukset rakennettu.
9. Helposti unohdettaneen, että esi-isiemme joukossa on ollut lukemattomia nimettömiä keksijöitä.

TEHTÄVÄ 4

KIRJOITA KYSYMYSTEN POHJALTA YHTENÄINEN TEKSTI.

A) ETSI ROMAANISTASI VÄHINTÄÄN PUOLEN SIVUN MITTAINEN KUVAUS. LUE UUDELLEEN MUUTAMA SIVU ENNEN KUVAUSTA JA MUUTAMA SIVU KUVAUKSEN JÄLKEEN.

KIRJOITA LUKUPÄIVÄKIRJAASI TEKSTI, JOSSA ANALYSOIT KUVAUSTA KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:

- kohde
- miten selkeä mielikuva kohteesta piirtyy
- kieli: sanasto, lauseen pituus
- kuvaus suhteessa muuhun kerrontaan: Miksi tässä kuvataan tätä?

B) ETSI ROMAANISTA JOKIN KOHTAUS. ESITTELE JA ANALYSOI KOHTAUS KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:

- ketkä ovat kohtauksessa
- missä kohtaus tapahtuu
- alkutilanne, lopputilanne
- mitä henkilöiden repliikit kertovat henkilöistä itsestään?

C) KERRO YMPÄRISTÖSTÄ (SEKÄ SOSIAALINEN ETTÄ KONKREETTINEN) JOHON ROMAANISI SIJOITTUU; POHDI YMPÄRISTÖN SUHDETTA ROMAANIN KÄSITTELEMIIN TEEMOIHIN.

Kirjallisuuden analyysin käsitteitä 1. + tehtävä 3

KERTOJA

= FIKTIIVINEN ÄÄNI TAI HENKILÖ JOKA KERTOO TARINAA

­* NÄKYVÄ – “NÄKYMÄTÖN”

* ULKOPUOLINEN – YKSI KERTOMUKSEN HENKILÖISTÄ

*”MINÄ” – ”HÄN” MUODOSSA

(3. PERSOONAN KERTOJA VS. 1. PERSOONAN KERTOJA)

KAIKKITIETÄVÄ – RAJALLISESTI TIETÄVÄ

LUOTETTAVA – EPÄLUOTETTAVA



NÄKÖKULMA

-KENEN HAVAINTOJA KERTOJA KERTOO?

KERTOJAN OMA --- KERTOJA ELÄYTYY JONKUN HENKILÖN AJATUKSIIN

KERTOJA VOI VAIHDELLA HAVAINTO-PISTETTÄÄN

KENEN HAVAINTOJA?

”On vielä varhaista, mutta Vendla ja Maammo ovat jo käyneet verkoilla, siellä missä Maitojoki levenee ja yhtyy Isoonjokeen”.


HENKILÖT

KETÄ KIRJA KUVAA?

- päähenkilö
à etualalla
à usein myös ”näkökulmahenkilö”, henkilö jonka sisäistä maailmaa kuvataan

- muut toimivat henkilöt sivuhenkilöitä
- taustahenkilöt ”osa lavastusta”



TEHTÄVÄ 3.

LUE KÄSIKIRJASTA s. 256 ”Henkilöt”, s. 258 ”Kertoja” ja s. 259 ”Näkökulma”

VASTAA (vähintään sadan sanan mittaisella tekstillä) JOHONKIN SEURAAVISTA KYSYMYKSISTÄ. ANKKUROI VÄITTEESI TEKSTIIN ESIM. SITAATTIEN AVULLA.

A) MITÄ TIEDÄN KIRJANI KERTOJASTA?
B) MILLAINEN ON KIRJAN KERTOJAN JA PÄÄHENKILÖN VÄLINEN SUHDE?
C) KUKA ON LUKEMANI KIRJAN PÄÄHENKILÖ? (ESITTELE)

B. AKTIIVITAIVUTUS verbimuodot yksitellen (s. 3 kielioppinippu)

a) AKTIIVIN INDIKATIIVI

- ”tavalliset verbimuodot”, väitteet ja toteamukset
- Asia esitetään varmana
- indikatiivi taipuu kaikissa neljässä aikamuodossa

PREESENS
Istun pöydän ääressä ja kirjoitan kirjettä.

NYT
Mietin usein, mikä minusta tulee isona.
- tulevaisuus
- aina
- usein, toistuvasti

EI:
Pohdin usein, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
IMPERFEKTI

Istuin pöydässä ja kirjoitin kirjettä.
Ennen mietin usein, mikä minusta tulee isona.

ENNEN
- mennyt (aika, joka edeltää puhehetkeä)
- toiminta ei jatku enää


PERFEKTI

Olen miettinyt elämän tarkoitusta paljon.
Meidän perheessämme jokainen on saanut valita oman tiensä.

- jotain on tapahtunut
-tapahtumisella on yhteys nykyhetkeen


PLUSKVAMPERFEKTI

Olin miettinyt elämäntarkoitusta paljon.
Meidän perheessä jokainen oli saanut valita oman tiensä.

- päättynyt tekeminen
- pluskvamperfekti suhteessa johonkin tarkasteluhetkeen (jolloin tekeminen on päättynyt)
- harvinaisempi kuin perfekti ja imperfekti







AIKAMUODOT JA KIRJALLISUUS

1. KERRONTA

Mikä on kerronnan perusaikamuoto?

MIKSI?
IMPERFEKTI-KERRONTA

Kerronnan nykyhetki: imperfekti
Kerronnan menneisyys: pluskvamperfekti

PREESENS-KERRONTA
Mitä viestittää?


2. KIRJALLISUUDESTA KIRJOITTAMINEN: MIKÄ AIKAMUOTO

Teoksessaan Pussikaljaromaani Mikko Rimminen kuvaa/kuvasi elävästi kesäpäivää Kalliossa.

Vendla on/oli 6-vuotias, äitinsä hylkäämä pikkutyttö.

Taivaankantaja on/oli huimaava lukuelämys.


Ole johdonmukainen, kun käytät aikamuotoja! Etsi korjaa seuraavan tekstin aikamuotojen epäjohdonmukaisuudet.

”Sanna Ravin esikoisromaanin Ansarin päähenkilö, postivirkailija Antero Kivekäs, on yksi kotirintaman mielialatarkkailijoista jatkosodan aikana. Kivekäs on innokas kansakunnan tuntojen viestinviejä, mutta hänen raporttinsa VAIKENEVAT kotirintaman puutteesta ja hädästä. Idealismi ja realismi ASETTUVAT kirjassa vastakkain, eikä tästä hyvää seuraa. Ansarissa VERSOVAT seppelekukat, isänmaallinen ideologia ja saksalaiset kasvatusaatteet. Sodan kestäessä isänmaallisuus muuttuu, mutta Kivekäs JATKAA omaan suuntaansa. Tämä TEKEE hänestä, ahtaassa isänmaallisuudessaan aluksi surkuhupaisasta tyypistä, lopulta traagisen hahmon.
Kerronnan intensiivisyys ja kasvun ja tuhon metaforat TEKEVÄT Ravin tekstistä nautittavan lukuelämyksen. Ansarin piirustukset on tehty millimetripaperille, ja ansari nousee Suur-Suomi uhon myötä. Kotirintama on tärkeä. Antero Kivekäs ei VOI sairautensa takia taistella sotarintamalla, mutta hän VALMENTAA kirkonkylässään mielialatarkkailijoita, lottakuoroaan ja kihlattuaan ideologiseen sodankäyntiin.
Kivekäs ON kirjallisesti kiehtova hahmo. Hän on sietämätön. Hänen ideologiansa on yksisilmäisen ylemmyydentuntoista ja hänen pikkuvirkamiesmäiset perustelunsa naurettavia. Hänen näennäisesti järkiperusteiset tulkintansa TIHKUVAT pahansuopuutta. Kivekäs lyö erilaisuutta, koski se sitten rotua, sukupuolta, koulutusta tai ajattelua. Hän lyö niitä, jotka ottavat sokeria sormin eivätkä pihdeillä, ja niitä, jotka tahtoisivat enemmän leipää tai perunoita.”

Lähde http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1278 (virheitä lisätty)

PUHEKIELEN JA KIRJAKIELEN EROAVAISUUKSIA

PUHEKIELESSÄ:

· omistusliitteen harvinaistuminen:

Onks toi sun kirja?
Tuuks sä mun kaa?


· verbin monikon 1. persoona sekamuoto

(passiivi + me-pronomini)

Me mennään leffaan


· lauseenvastikkeita ei käytetä puhekielessä juurikaan

Se puhuu paljo, ni et se sais hyvän numeron


· vieraat vaikutteet: sanojen yks/yhet – se, ne artikkelin kaltainen käyttö

Se on yks kauppias. -- Se on se kauppias.

LUKUPÄIVÄKIRJA: TEHTÄVÄ 2.

LUE KIRJAN ENSIMMÄINEN LUKU. VALITSE JOKIN SEURAAVISTA NÄKÖKULMISTA.

A) ROMAANIN ALKU

Aloita kirjoittaminen sanoilla

________________ alussa …
Romaanin nimi

Kirjoita ensin kymmenen minuuttia tauotta. Lue sen jälkeen, mitä olet kirjoittanut ja alleviivaa tekstistäsi mielenkiintoisimmat ja olennaisimmat asiat. Kokoa mielenkiintoisista jutuista uusi, yhtenäinen teksti. Laita suttuversio sulkuihin tai vedä ruksit sen päälle.

B) ENNUSTA MITEN PÄÄHENKILÖN KÄY

Lue romaanin ensimmäinen luku erityisen huolellisesti. Löytyykö luvusta merkkejä tai enteitä siitä, mitä kirjassa tulee tapahtumaan? Onko tekstissä esim. ristiriitoja tai piileviä konflikteja? Poimi tekstistä merkkejä ja enteitä tulevasta ja kirjoita niiden pohjalta päähenkilölle tai henkilöille ennustus, jossa kerrotaan, miten heidän tulee käymään.

C) ROMAANISSA VOISI TAPAHTUA…

Lue romaanin ensimmäinen luku ja pistä kirja sen jälkeen syrjään. Pohdi miten romaani voisi jatkua tästä eteenpäin. Kirjoita tiivistelmä kuvitteellisen romaanin rakenteesta tai kirjoita oma versiosi kirjan seuraavasta luvusta.

LUKUPÄIVÄKIRJA TEHTÄVÄ 1.

KIRJAN KANSI:
MIELIKUVAT JA ENNAKKO-ODOTUKSET

Listaa viisi asiaa, jotka tulevat mieleen kirjan kannesta.
Kerro, mitä odotuksia kirjan kannet ja niissä olevat tekstit sinussa herättävät.

Jätä tehtävän loppuun tilaa – palaamme tähän vielä, kun kirja on luettu.

Kun kirjoitat lukupäiväkirjaa

Pidä lukija ajatustesi tasalla!

Arvosta ajatuksiasi – ne ansaitsevat hyvän kieliasun.

Älä väheksy omia oivalluksiasi – kerro niistä rohkeasti ja avoimesti!

Uskalla revitellä ja kuvitella!

Rakenna siltoja ja yhteyksiä asioiden välille

Metsästä juolahtaneet ajatuksen palaset kokonaisuudeksi!

Vie ajatuksiasi eteenpäin.


· KIRJOITA KIRJASI HERÄTTÄMIÄ MIETTEITÄ, HUOMIOITA, TARINOITA MUISTIIN AINA KUN SILTÄ TUNTUU. MERKITSE YLÖS PÄIVÄMÄÄRÄ.

· LISÄKSI TUNNEILLA ANNETUT TEHTÄVÄT

VALITSE LUETTAVAKSESI JOKIN NÄISTÄ KIRJOISTA

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Pentti Holappa: Ystävän muotokuva.
Jari Tervo: Pohjan hovi
Toivo Pekkanen: Lapsuuteni.. 1953
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu.
Frans Emil Sillanpää: Elämä ja aurinko.
Frans Emil Sillanpää: Nuorena nukkunut.
Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä (1981)
Anja Kauranen: Lemmikkikaupan tytöt.
Anja Kauranen: Syysprinssi (1996)
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase.
Paavo Rintala: Pojat.
Pirkko Saisio: Elämänmeno., 1976.
Pirkko Saisio:Betoniyö (1981)
Marko Tapio: Aapo Heiskasen viikatetanssi (HAASTAVAA LUETTAVAA!)
Uolevi Nojonen: Askeetti ei saa komplekseja. 1972
Jari Tervo, Poliisin poika
Kari Hotakainen:Näytän hyvältä ilman paitaa
Antti Hyry: Silta liikkuu (1975)
Antti Jalava: Asfalttikukka (1980)
Riitta Jalonen: Säde (1992)
Kreetta Onkeli: Iloinen talo (1999)
Tiina Piilola: Alkuvesi (2006)
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2003)
Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo (1980)
Veikko Huovinen; Siintävät vuoret (1959)
Hannu Salama: Se tavallinen tarina (1961)
Ranya elRamly: Auringon asema (2002)
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun (2001)
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (2001)
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus (1942)
Orvokki Autio: Viistotaival (1980)
Hannu Aho: Saara (1977)
Hannu Aho: Taivaan mitalla (1979)
Annika Idström: Veljeni Sebastian (1985)
Leena Lander: Tummien perhosten koti (1991)
Leena Lander: Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997)
Eira Stenberg: Häikäisy (1987)
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Päivi Alasalmi: Saana
Päivi Alasalmi: Lopettajat

FIM 1 “Arkielämä ja vapaa-aika” Sisältö:

SUOMEN KIELI

· suomen kieli muiden kielten joukossa
· suomen kielen erityispiirteitä ja historiaa
· puhekieli vs. kirjakieli: murteet ja slangi

KIRJALLISUUS

· KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN JA ANALYSOIMISEN VÄLINEITÄ

VERBIT

· Verbitaivutus (finiittimuodot)
· Verbien monipuolinen käyttäminen on sujuvan kirjoitetun suomen a&o.
· objekti + subjektin ja predikaatin kongruenssi


Kurssin suoritus:

· Aktiivinen tuntityöskentely
· KOE

· Romaanin monipuolinen lukeminen ja lukupäiväkirjan kirjoittaminen (tunnilla annettujen tehtävien sekä muiden vapaiden huomioiden perusteella)


KURSSIMATERIAALI:
Äidinkieli ja kirjallisuus – käsikirja, WSOY

- kielioppimonistenippu (jaetaan myöhemmin)

- blogi: http://fim1.blogspot.com/

- muut jaettavat monisteet
LUKUPÄIVÄKIRJA

TARVITAAN:

1 (A4-kokoinen) vihko (esimerkiksi sininen ruutuvihko)
1 romaani
1 lukija
4-5 erilaista tehtävää
oman mielen mukaan vapaata havainnointia ja pohdiskelua

ALOITA NÄIN:

1. Etsi käsiisi kirjastosta jokin oheisessa lukulistassa olevista romaaneista. Valitse huolellisesti. Pyri valitsemaan kirja, joka kiinnostaa sinua oikeasti.
2. Hanki kirjakaupasta sopiva vihko.
3. Ota vihko ja kirja mukaan la 13.10. (FIM1.1) tai ke 17.10. (FIM 1.2) tunnille.
4. Älä aloita vielä lukemista. Odota lisäohjeita!


Ota kirja ja vihko mukaasi aina perjantain (fim1.1) tai torstain (fim1.2) suomen tunneille!

VERBIEN PERSOONATAIVUTUS

AKTIIVI 6. persoonaa
PASSIIVI (≈ 7. persoona)

TAPALUOKAT indikatiivi (tavallisin)
konditionaali (-isi)
potentiaali (-ne /lienee)
imperatiivi (käskymuoto)

AIKAMUODOT preesens
imperfekti
perfekti
pluskvamperfekti