VIIMEISET LUKUPÄIVÄKIRJATEHTÄVÄT

LUKUPÄIVÄKIRJA



TEHTÄVÄ 1.

Palaa tehtävään yksi, jossa olit kirjoittanut muistiin asioita, jotka tulivat mieleesi kirjan nimestä ja kannesta. Nyt luettuasi kirjan pohdi, miten odotuksesi toteutuivat. Oletko sitä mieltä, että kirjalla on hyvä nimi? Sopisiko joku muu nimi tai kansi kirjalle paremmin? Kuvaile ja kerro.

Kirjoita tehtävä 1:n perään mietteitäsi vähintään yhden kappaleen (stycke) verran.


TEHTÄVÄ 5.

Valitse seuraavista näkökulmista kaksi ja kirjoita niistä molemmista n. 100-150 sanaa pitkä teksti (ts. yhteensä 220 sanaa) tai valitse vain yksi ja kirjoita siitä vähintään 220 sanaa pitkä teksti. (Sisältö tärkeämpi kuin sanamäärä!)

A) Kopioi kirjasta katkelma, joka on sinusta erityisen kaunis, ahdistava tai muulla tavoin omaa elämääsi koskettava. Esittele ja perustele huolellisesti valintasi. Pohdi katkelman herättämiä tunteita tai yhteyksiä elämääsi.
B) Piirrä, maalaa, valokuvaa tai laadi muulla keinoin kuva maisemasta tai jokin muu kuvio, joka ilmentää näkemystäsi teoksen ilmapiiristä. Pohdi kuvion tai kuvan ja teoksen yhteyttä.
C) Etsi jokin runo tai kuva sen perusteella, että se tuntuu liittyvän lukemaasi teokseen. Esittele ja pohdi löytämiäsi yhteyksiä.

D) Kuvittele: jos kirjasi olisi ruokapöytä aterioineen, millainen se olisi? Entä jos se olisi lääke, millaisiin vaivoihin suosittelisit sitä? Jos kirja olisi matkakohde, millainen matkakohde? Voit kirjoittaa pitemmän tekstin yhdestä tai käyttää kaikkia kolmea?
E) Valitse joku romaanin henkilöistä. Kuvittele hänet omaan todellisuuteesi: siihen arkeen, jota elät ja omien ihmissuhteitesi keskelle. Esittele tämä henkilö ja kirjoita, mitä hän ajattelisi, tuntisi, miten hän toimisi ja eläisi sinun maailmassasi.
F) Valitse kirjasta pari katkelmaa, jotka kertovat jotain olennaista maailmanmenosta. Selitä valintojasi ja kommentoi katkelmiasi.

KÄSIKIRJA s. 66-76, 86-92

KÄSITTEITÄ

ÄIDINKIELI

PUHEKIELI
- murre
- slangi
- yleiskieli
- puhekielen piirteitä

KIRJAKIELI

MURTEIDEN TAISTELU


MAHDOLLISIA ISOMPIA KYSYMYKSIÄ


SUOMEN KIRJAKIELI

SUOMEN PUHEKIELI

SUOMEN KIRJAKIELEN KEHITYS

JOS JOKU OSAA JOTAKIN KIELTÄ – MITÄ HÄN OSAA?

SUOMEN KIRJAKIELEN SYNTY – NOPEA HISTORIA

I USKONPUHDISTUS 1500-luku

- Mikael Agricola

ABCkiria (1543)
Rucouakiria (1544)
Se Wsi Testamenti (1548)



II 1800-luvun suomalaisuus-aate

1800-luvun alun Suomen kirjakieli ”pipliasuomi”
* vahvan svetisististä
* perustui länsimurteille

- suomen itäosien eristäytyneisyys: karelianismi, ajatus siitä, että alkuperäinen suomalaisuus löytyisi idästä
- pyrkimys tehdä suomen kielestä aito sivistyskieli à KIRJAKIELEN KEHITTÄMISTYÖ


MURTEIDEN TAISTELU: pitäisikö suomen kirjakieli perustaa länsi vai itämurteille?


n kompromissi: perusta länsimurteista, sanastoa idästä

n SANASTOA PITI KEKSIMÄLLÄ KEKSIÄ

n SANASEPPOJA:

ELIAS LÖNNROT: itsenäinen, tasavalta, laillistaa, hyve, pahe, ihmisarvo, kirjallisuus, mietintö, kuume, tartunta, laskimo

VOLMARI KILPINEN: tiede, taide, esine, aste, ympyrä, opiskella, kirjailija, jauhe, säde, sisustaa, kuvio, laskento, väite, yleinen, yksityinen ja uudissana


Isännän ainoa manaus oli ”Älä hiiessä!” ja sitä hän käytti aina suomen kieltä oikoessaan. Kynttilä oli hänen kielenkäytössään tuohus, lakana hursti, rikka (ruotsin bricka) tarjotin, palli jakkara jne. Kerran kaatui reki ja ukko viskautui lumihankeen. Luokki irtautui ja kyytimies sitä valittamaan. Mutta äkkiä kuului lumen seasta tuima huudahdus: ”Älä hiiessä, ei se luokki ole, se on vempele!”
Lampén kertoo, että hän kerran aterialla pyysi lusikkaa. Silloin tohtori huudahti: ”Älä, Lampinen, sano lusikka, se on venäjän kieltä. Sano kuiri, se on Kalevalan kieltä!” Potilaan reseptiin tohtori kirjoitti: ’Kuirillinen kolmasti päivässä’, milloin lääkettä oli otettava ruokalusikallinen, ja ’kuirillillinen’, milloin sitä oli otettava teelusikallinen. Ja ’rohtolan’ herrat kirjoittivat uskollisesti reseptin mukaan, milloin kuirillinen, milloin kuirillillinen.

VERBITEHTÄVÄT VASTAUKSET

99.

1. he sanonevat
2. he lienevät sanoneet
3. (te) ette tietäne
4. (te) ette liene tietäneet
5. tulleeko hän?
6. lieneekö hän tullut?
7. (sinä) et vastanne
8. sinä et liene vastannut
9. (me) lienemme
10. (me) lienemme olleet

109.

1. rukoilkaamme
2. toivokaamme
3. parasta
4. unohtakaamme
5. menneet
6. tehkäämme
7. parannus
8. älkäämme vannoko
9. väärää valaa
10. pysykäämme

110.

1. eläköön
2. olkoon
3. saakoon
4. tulkoon
5. levätköön
6. siunatkoon
7. varjelkoon
8. tapahtukoon

121.

1. Kaupunginjohtaja esitti tervehdykset.
2. Kirjan on kirjoittanut ranskalainen.
3. Rakennus Oy rakentaisi talon.
4. Presidentin puoliso ojentanee palkinnon.
5. Kannatusyhdistys jakoi muutamia stipendejä. / Kannatusyhdistykseltä saatiin muutamia stipendejä.
6. Keneltä sait tämän sormuksen?


135.

On nyrkkeilty
Ei ole painittu
Oli voitettu
Ei ollut hävitty
Olisi keskeytetty
Ei olisi jatkettu
Lienee onnistuttu
Ei liene pelätty
(Olkoon luvattu)

136.

1.Sanotaan, että ihmiskunnan suurimmat ja tärkeimmät keksinnyt on tehty viimeisimmän sadan vuoden aikana.
2. Moni varmaankin lisää: koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei liene saavutettu sellaisia teknisiä keksintöjä kuin meidän aikanamme.
3. On luonnollisesti totta, että esihistoriallisena aikana olisi voitu kuvitellakaan, että ihminen voisi liikkua avaruudessa tai matkustaa toiselle planeetalle.
4. Mutta toisaalta: vallankumouksellisia keksintöjä on tehty jo harmaassa (?) muinaisuudessa.
5. Ensin oli opittu tekemään tulta ja valmistamaan työkaluja ja aseita.
6. Mutta siihen ei ollut tyydytty.
7. Oli alettu viljellä maata ja kesytetty kotieläimiä.
8. Ensimmäiset kulkuneuvot oli kehitetty ja ensimmäiset rakennukset rakennettu.
9. Helposti unohdettaneen, että esi-isiemme joukossa on ollut lukemattomia nimettömiä keksijöitä.

TEHTÄVÄ 4

KIRJOITA KYSYMYSTEN POHJALTA YHTENÄINEN TEKSTI.

A) ETSI ROMAANISTASI VÄHINTÄÄN PUOLEN SIVUN MITTAINEN KUVAUS. LUE UUDELLEEN MUUTAMA SIVU ENNEN KUVAUSTA JA MUUTAMA SIVU KUVAUKSEN JÄLKEEN.

KIRJOITA LUKUPÄIVÄKIRJAASI TEKSTI, JOSSA ANALYSOIT KUVAUSTA KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:

- kohde
- miten selkeä mielikuva kohteesta piirtyy
- kieli: sanasto, lauseen pituus
- kuvaus suhteessa muuhun kerrontaan: Miksi tässä kuvataan tätä?

B) ETSI ROMAANISTA JOKIN KOHTAUS. ESITTELE JA ANALYSOI KOHTAUS KIINNITTÄMÄLLÄ HUOMIOTA ESIM. SEURAAVIIN SEIKKOIHIN:

- ketkä ovat kohtauksessa
- missä kohtaus tapahtuu
- alkutilanne, lopputilanne
- mitä henkilöiden repliikit kertovat henkilöistä itsestään?

C) KERRO YMPÄRISTÖSTÄ (SEKÄ SOSIAALINEN ETTÄ KONKREETTINEN) JOHON ROMAANISI SIJOITTUU; POHDI YMPÄRISTÖN SUHDETTA ROMAANIN KÄSITTELEMIIN TEEMOIHIN.