KERTOJA
= FIKTIIVINEN ÄÄNI TAI HENKILÖ JOKA KERTOO TARINAA
* NÄKYVÄ – “NÄKYMÄTÖN”
* ULKOPUOLINEN – YKSI KERTOMUKSEN HENKILÖISTÄ
*”MINÄ” – ”HÄN” MUODOSSA
(3. PERSOONAN KERTOJA VS. 1. PERSOONAN KERTOJA)
KAIKKITIETÄVÄ – RAJALLISESTI TIETÄVÄ
LUOTETTAVA – EPÄLUOTETTAVA
NÄKÖKULMA
-KENEN HAVAINTOJA KERTOJA KERTOO?
KERTOJAN OMA --- KERTOJA ELÄYTYY JONKUN HENKILÖN AJATUKSIIN
KERTOJA VOI VAIHDELLA HAVAINTO-PISTETTÄÄN
KENEN HAVAINTOJA?
”On vielä varhaista, mutta Vendla ja Maammo ovat jo käyneet verkoilla, siellä missä Maitojoki levenee ja yhtyy Isoonjokeen”.
HENKILÖT
KETÄ KIRJA KUVAA?
- päähenkilö
à etualalla
à usein myös ”näkökulmahenkilö”, henkilö jonka sisäistä maailmaa kuvataan
- muut toimivat henkilöt sivuhenkilöitä
- taustahenkilöt ”osa lavastusta”
TEHTÄVÄ 3.
LUE KÄSIKIRJASTA s. 256 ”Henkilöt”, s. 258 ”Kertoja” ja s. 259 ”Näkökulma”
VASTAA (vähintään sadan sanan mittaisella tekstillä) JOHONKIN SEURAAVISTA KYSYMYKSISTÄ. ANKKUROI VÄITTEESI TEKSTIIN ESIM. SITAATTIEN AVULLA.
A) MITÄ TIEDÄN KIRJANI KERTOJASTA?
B) MILLAINEN ON KIRJAN KERTOJAN JA PÄÄHENKILÖN VÄLINEN SUHDE?
C) KUKA ON LUKEMANI KIRJAN PÄÄHENKILÖ? (ESITTELE)
Friday, October 26, 2007
B. AKTIIVITAIVUTUS verbimuodot yksitellen (s. 3 kielioppinippu)
a) AKTIIVIN INDIKATIIVI
- ”tavalliset verbimuodot”, väitteet ja toteamukset
- Asia esitetään varmana
- indikatiivi taipuu kaikissa neljässä aikamuodossa
PREESENS
Istun pöydän ääressä ja kirjoitan kirjettä.
NYT
Mietin usein, mikä minusta tulee isona.
- tulevaisuus
- aina
- usein, toistuvasti
EI:
Pohdin usein, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
IMPERFEKTI
Istuin pöydässä ja kirjoitin kirjettä.
Ennen mietin usein, mikä minusta tulee isona.
ENNEN
- mennyt (aika, joka edeltää puhehetkeä)
- toiminta ei jatku enää
PERFEKTI
Olen miettinyt elämän tarkoitusta paljon.
Meidän perheessämme jokainen on saanut valita oman tiensä.
- jotain on tapahtunut
-tapahtumisella on yhteys nykyhetkeen
PLUSKVAMPERFEKTI
Olin miettinyt elämäntarkoitusta paljon.
Meidän perheessä jokainen oli saanut valita oman tiensä.
- päättynyt tekeminen
- pluskvamperfekti suhteessa johonkin tarkasteluhetkeen (jolloin tekeminen on päättynyt)
- harvinaisempi kuin perfekti ja imperfekti
AIKAMUODOT JA KIRJALLISUUS
1. KERRONTA
Mikä on kerronnan perusaikamuoto?
MIKSI?
IMPERFEKTI-KERRONTA
Kerronnan nykyhetki: imperfekti
Kerronnan menneisyys: pluskvamperfekti
PREESENS-KERRONTA
Mitä viestittää?
2. KIRJALLISUUDESTA KIRJOITTAMINEN: MIKÄ AIKAMUOTO
Teoksessaan Pussikaljaromaani Mikko Rimminen kuvaa/kuvasi elävästi kesäpäivää Kalliossa.
Vendla on/oli 6-vuotias, äitinsä hylkäämä pikkutyttö.
Taivaankantaja on/oli huimaava lukuelämys.
Ole johdonmukainen, kun käytät aikamuotoja! Etsi korjaa seuraavan tekstin aikamuotojen epäjohdonmukaisuudet.
”Sanna Ravin esikoisromaanin Ansarin päähenkilö, postivirkailija Antero Kivekäs, on yksi kotirintaman mielialatarkkailijoista jatkosodan aikana. Kivekäs on innokas kansakunnan tuntojen viestinviejä, mutta hänen raporttinsa VAIKENEVAT kotirintaman puutteesta ja hädästä. Idealismi ja realismi ASETTUVAT kirjassa vastakkain, eikä tästä hyvää seuraa. Ansarissa VERSOVAT seppelekukat, isänmaallinen ideologia ja saksalaiset kasvatusaatteet. Sodan kestäessä isänmaallisuus muuttuu, mutta Kivekäs JATKAA omaan suuntaansa. Tämä TEKEE hänestä, ahtaassa isänmaallisuudessaan aluksi surkuhupaisasta tyypistä, lopulta traagisen hahmon.
Kerronnan intensiivisyys ja kasvun ja tuhon metaforat TEKEVÄT Ravin tekstistä nautittavan lukuelämyksen. Ansarin piirustukset on tehty millimetripaperille, ja ansari nousee Suur-Suomi uhon myötä. Kotirintama on tärkeä. Antero Kivekäs ei VOI sairautensa takia taistella sotarintamalla, mutta hän VALMENTAA kirkonkylässään mielialatarkkailijoita, lottakuoroaan ja kihlattuaan ideologiseen sodankäyntiin.
Kivekäs ON kirjallisesti kiehtova hahmo. Hän on sietämätön. Hänen ideologiansa on yksisilmäisen ylemmyydentuntoista ja hänen pikkuvirkamiesmäiset perustelunsa naurettavia. Hänen näennäisesti järkiperusteiset tulkintansa TIHKUVAT pahansuopuutta. Kivekäs lyö erilaisuutta, koski se sitten rotua, sukupuolta, koulutusta tai ajattelua. Hän lyö niitä, jotka ottavat sokeria sormin eivätkä pihdeillä, ja niitä, jotka tahtoisivat enemmän leipää tai perunoita.”
Lähde http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1278 (virheitä lisätty)
- ”tavalliset verbimuodot”, väitteet ja toteamukset
- Asia esitetään varmana
- indikatiivi taipuu kaikissa neljässä aikamuodossa
PREESENS
Istun pöydän ääressä ja kirjoitan kirjettä.
NYT
Mietin usein, mikä minusta tulee isona.
- tulevaisuus
- aina
- usein, toistuvasti
EI:
Pohdin usein, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
IMPERFEKTI
Istuin pöydässä ja kirjoitin kirjettä.
Ennen mietin usein, mikä minusta tulee isona.
ENNEN
- mennyt (aika, joka edeltää puhehetkeä)
- toiminta ei jatku enää
PERFEKTI
Olen miettinyt elämän tarkoitusta paljon.
Meidän perheessämme jokainen on saanut valita oman tiensä.
- jotain on tapahtunut
-tapahtumisella on yhteys nykyhetkeen
PLUSKVAMPERFEKTI
Olin miettinyt elämäntarkoitusta paljon.
Meidän perheessä jokainen oli saanut valita oman tiensä.
- päättynyt tekeminen
- pluskvamperfekti suhteessa johonkin tarkasteluhetkeen (jolloin tekeminen on päättynyt)
- harvinaisempi kuin perfekti ja imperfekti
AIKAMUODOT JA KIRJALLISUUS
1. KERRONTA
Mikä on kerronnan perusaikamuoto?
MIKSI?
IMPERFEKTI-KERRONTA
Kerronnan nykyhetki: imperfekti
Kerronnan menneisyys: pluskvamperfekti
PREESENS-KERRONTA
Mitä viestittää?
2. KIRJALLISUUDESTA KIRJOITTAMINEN: MIKÄ AIKAMUOTO
Teoksessaan Pussikaljaromaani Mikko Rimminen kuvaa/kuvasi elävästi kesäpäivää Kalliossa.
Vendla on/oli 6-vuotias, äitinsä hylkäämä pikkutyttö.
Taivaankantaja on/oli huimaava lukuelämys.
Ole johdonmukainen, kun käytät aikamuotoja! Etsi korjaa seuraavan tekstin aikamuotojen epäjohdonmukaisuudet.
”Sanna Ravin esikoisromaanin Ansarin päähenkilö, postivirkailija Antero Kivekäs, on yksi kotirintaman mielialatarkkailijoista jatkosodan aikana. Kivekäs on innokas kansakunnan tuntojen viestinviejä, mutta hänen raporttinsa VAIKENEVAT kotirintaman puutteesta ja hädästä. Idealismi ja realismi ASETTUVAT kirjassa vastakkain, eikä tästä hyvää seuraa. Ansarissa VERSOVAT seppelekukat, isänmaallinen ideologia ja saksalaiset kasvatusaatteet. Sodan kestäessä isänmaallisuus muuttuu, mutta Kivekäs JATKAA omaan suuntaansa. Tämä TEKEE hänestä, ahtaassa isänmaallisuudessaan aluksi surkuhupaisasta tyypistä, lopulta traagisen hahmon.
Kerronnan intensiivisyys ja kasvun ja tuhon metaforat TEKEVÄT Ravin tekstistä nautittavan lukuelämyksen. Ansarin piirustukset on tehty millimetripaperille, ja ansari nousee Suur-Suomi uhon myötä. Kotirintama on tärkeä. Antero Kivekäs ei VOI sairautensa takia taistella sotarintamalla, mutta hän VALMENTAA kirkonkylässään mielialatarkkailijoita, lottakuoroaan ja kihlattuaan ideologiseen sodankäyntiin.
Kivekäs ON kirjallisesti kiehtova hahmo. Hän on sietämätön. Hänen ideologiansa on yksisilmäisen ylemmyydentuntoista ja hänen pikkuvirkamiesmäiset perustelunsa naurettavia. Hänen näennäisesti järkiperusteiset tulkintansa TIHKUVAT pahansuopuutta. Kivekäs lyö erilaisuutta, koski se sitten rotua, sukupuolta, koulutusta tai ajattelua. Hän lyö niitä, jotka ottavat sokeria sormin eivätkä pihdeillä, ja niitä, jotka tahtoisivat enemmän leipää tai perunoita.”
Lähde http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1278 (virheitä lisätty)
Friday, October 12, 2007
PUHEKIELEN JA KIRJAKIELEN EROAVAISUUKSIA
PUHEKIELESSÄ:
· omistusliitteen harvinaistuminen:
Onks toi sun kirja?
Tuuks sä mun kaa?
· verbin monikon 1. persoona sekamuoto
(passiivi + me-pronomini)
Me mennään leffaan
· lauseenvastikkeita ei käytetä puhekielessä juurikaan
Se puhuu paljo, ni et se sais hyvän numeron
· vieraat vaikutteet: sanojen yks/yhet – se, ne artikkelin kaltainen käyttö
Se on yks kauppias. -- Se on se kauppias.
· omistusliitteen harvinaistuminen:
Onks toi sun kirja?
Tuuks sä mun kaa?
· verbin monikon 1. persoona sekamuoto
(passiivi + me-pronomini)
Me mennään leffaan
· lauseenvastikkeita ei käytetä puhekielessä juurikaan
Se puhuu paljo, ni et se sais hyvän numeron
· vieraat vaikutteet: sanojen yks/yhet – se, ne artikkelin kaltainen käyttö
Se on yks kauppias. -- Se on se kauppias.
LUKUPÄIVÄKIRJA: TEHTÄVÄ 2.
LUE KIRJAN ENSIMMÄINEN LUKU. VALITSE JOKIN SEURAAVISTA NÄKÖKULMISTA.
A) ROMAANIN ALKU
Aloita kirjoittaminen sanoilla
________________ alussa …
Romaanin nimi
Kirjoita ensin kymmenen minuuttia tauotta. Lue sen jälkeen, mitä olet kirjoittanut ja alleviivaa tekstistäsi mielenkiintoisimmat ja olennaisimmat asiat. Kokoa mielenkiintoisista jutuista uusi, yhtenäinen teksti. Laita suttuversio sulkuihin tai vedä ruksit sen päälle.
B) ENNUSTA MITEN PÄÄHENKILÖN KÄY
Lue romaanin ensimmäinen luku erityisen huolellisesti. Löytyykö luvusta merkkejä tai enteitä siitä, mitä kirjassa tulee tapahtumaan? Onko tekstissä esim. ristiriitoja tai piileviä konflikteja? Poimi tekstistä merkkejä ja enteitä tulevasta ja kirjoita niiden pohjalta päähenkilölle tai henkilöille ennustus, jossa kerrotaan, miten heidän tulee käymään.
C) ROMAANISSA VOISI TAPAHTUA…
Lue romaanin ensimmäinen luku ja pistä kirja sen jälkeen syrjään. Pohdi miten romaani voisi jatkua tästä eteenpäin. Kirjoita tiivistelmä kuvitteellisen romaanin rakenteesta tai kirjoita oma versiosi kirjan seuraavasta luvusta.
A) ROMAANIN ALKU
Aloita kirjoittaminen sanoilla
________________ alussa …
Romaanin nimi
Kirjoita ensin kymmenen minuuttia tauotta. Lue sen jälkeen, mitä olet kirjoittanut ja alleviivaa tekstistäsi mielenkiintoisimmat ja olennaisimmat asiat. Kokoa mielenkiintoisista jutuista uusi, yhtenäinen teksti. Laita suttuversio sulkuihin tai vedä ruksit sen päälle.
B) ENNUSTA MITEN PÄÄHENKILÖN KÄY
Lue romaanin ensimmäinen luku erityisen huolellisesti. Löytyykö luvusta merkkejä tai enteitä siitä, mitä kirjassa tulee tapahtumaan? Onko tekstissä esim. ristiriitoja tai piileviä konflikteja? Poimi tekstistä merkkejä ja enteitä tulevasta ja kirjoita niiden pohjalta päähenkilölle tai henkilöille ennustus, jossa kerrotaan, miten heidän tulee käymään.
C) ROMAANISSA VOISI TAPAHTUA…
Lue romaanin ensimmäinen luku ja pistä kirja sen jälkeen syrjään. Pohdi miten romaani voisi jatkua tästä eteenpäin. Kirjoita tiivistelmä kuvitteellisen romaanin rakenteesta tai kirjoita oma versiosi kirjan seuraavasta luvusta.
LUKUPÄIVÄKIRJA TEHTÄVÄ 1.
KIRJAN KANSI:
MIELIKUVAT JA ENNAKKO-ODOTUKSET
Listaa viisi asiaa, jotka tulevat mieleen kirjan kannesta.
Kerro, mitä odotuksia kirjan kannet ja niissä olevat tekstit sinussa herättävät.
Jätä tehtävän loppuun tilaa – palaamme tähän vielä, kun kirja on luettu.
MIELIKUVAT JA ENNAKKO-ODOTUKSET
Listaa viisi asiaa, jotka tulevat mieleen kirjan kannesta.
Kerro, mitä odotuksia kirjan kannet ja niissä olevat tekstit sinussa herättävät.
Jätä tehtävän loppuun tilaa – palaamme tähän vielä, kun kirja on luettu.
Kun kirjoitat lukupäiväkirjaa
Pidä lukija ajatustesi tasalla!
Arvosta ajatuksiasi – ne ansaitsevat hyvän kieliasun.
Älä väheksy omia oivalluksiasi – kerro niistä rohkeasti ja avoimesti!
Uskalla revitellä ja kuvitella!
Rakenna siltoja ja yhteyksiä asioiden välille
Metsästä juolahtaneet ajatuksen palaset kokonaisuudeksi!
Vie ajatuksiasi eteenpäin.
· KIRJOITA KIRJASI HERÄTTÄMIÄ MIETTEITÄ, HUOMIOITA, TARINOITA MUISTIIN AINA KUN SILTÄ TUNTUU. MERKITSE YLÖS PÄIVÄMÄÄRÄ.
· LISÄKSI TUNNEILLA ANNETUT TEHTÄVÄT
Arvosta ajatuksiasi – ne ansaitsevat hyvän kieliasun.
Älä väheksy omia oivalluksiasi – kerro niistä rohkeasti ja avoimesti!
Uskalla revitellä ja kuvitella!
Rakenna siltoja ja yhteyksiä asioiden välille
Metsästä juolahtaneet ajatuksen palaset kokonaisuudeksi!
Vie ajatuksiasi eteenpäin.
· KIRJOITA KIRJASI HERÄTTÄMIÄ MIETTEITÄ, HUOMIOITA, TARINOITA MUISTIIN AINA KUN SILTÄ TUNTUU. MERKITSE YLÖS PÄIVÄMÄÄRÄ.
· LISÄKSI TUNNEILLA ANNETUT TEHTÄVÄT
Tuesday, October 9, 2007
VALITSE LUETTAVAKSESI JOKIN NÄISTÄ KIRJOISTA
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Pentti Holappa: Ystävän muotokuva.
Jari Tervo: Pohjan hovi
Toivo Pekkanen: Lapsuuteni.. 1953
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu.
Frans Emil Sillanpää: Elämä ja aurinko.
Frans Emil Sillanpää: Nuorena nukkunut.
Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä (1981)
Anja Kauranen: Lemmikkikaupan tytöt.
Anja Kauranen: Syysprinssi (1996)
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase.
Paavo Rintala: Pojat.
Pirkko Saisio: Elämänmeno., 1976.
Pirkko Saisio:Betoniyö (1981)
Marko Tapio: Aapo Heiskasen viikatetanssi (HAASTAVAA LUETTAVAA!)
Uolevi Nojonen: Askeetti ei saa komplekseja. 1972
Jari Tervo, Poliisin poika
Kari Hotakainen:Näytän hyvältä ilman paitaa
Antti Hyry: Silta liikkuu (1975)
Antti Jalava: Asfalttikukka (1980)
Riitta Jalonen: Säde (1992)
Kreetta Onkeli: Iloinen talo (1999)
Tiina Piilola: Alkuvesi (2006)
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2003)
Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo (1980)
Veikko Huovinen; Siintävät vuoret (1959)
Hannu Salama: Se tavallinen tarina (1961)
Ranya elRamly: Auringon asema (2002)
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun (2001)
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (2001)
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus (1942)
Orvokki Autio: Viistotaival (1980)
Hannu Aho: Saara (1977)
Hannu Aho: Taivaan mitalla (1979)
Annika Idström: Veljeni Sebastian (1985)
Leena Lander: Tummien perhosten koti (1991)
Leena Lander: Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997)
Eira Stenberg: Häikäisy (1987)
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Päivi Alasalmi: Saana
Päivi Alasalmi: Lopettajat
Pentti Holappa: Ystävän muotokuva.
Jari Tervo: Pohjan hovi
Toivo Pekkanen: Lapsuuteni.. 1953
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu.
Frans Emil Sillanpää: Elämä ja aurinko.
Frans Emil Sillanpää: Nuorena nukkunut.
Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä (1981)
Anja Kauranen: Lemmikkikaupan tytöt.
Anja Kauranen: Syysprinssi (1996)
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase.
Paavo Rintala: Pojat.
Pirkko Saisio: Elämänmeno., 1976.
Pirkko Saisio:Betoniyö (1981)
Marko Tapio: Aapo Heiskasen viikatetanssi (HAASTAVAA LUETTAVAA!)
Uolevi Nojonen: Askeetti ei saa komplekseja. 1972
Jari Tervo, Poliisin poika
Kari Hotakainen:Näytän hyvältä ilman paitaa
Antti Hyry: Silta liikkuu (1975)
Antti Jalava: Asfalttikukka (1980)
Riitta Jalonen: Säde (1992)
Kreetta Onkeli: Iloinen talo (1999)
Tiina Piilola: Alkuvesi (2006)
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2003)
Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo (1980)
Veikko Huovinen; Siintävät vuoret (1959)
Hannu Salama: Se tavallinen tarina (1961)
Ranya elRamly: Auringon asema (2002)
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun (2001)
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (2001)
Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus (1942)
Orvokki Autio: Viistotaival (1980)
Hannu Aho: Saara (1977)
Hannu Aho: Taivaan mitalla (1979)
Annika Idström: Veljeni Sebastian (1985)
Leena Lander: Tummien perhosten koti (1991)
Leena Lander: Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997)
Eira Stenberg: Häikäisy (1987)
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Päivi Alasalmi: Saana
Päivi Alasalmi: Lopettajat
FIM 1 “Arkielämä ja vapaa-aika” Sisältö:
SUOMEN KIELI
· suomen kieli muiden kielten joukossa
· suomen kielen erityispiirteitä ja historiaa
· puhekieli vs. kirjakieli: murteet ja slangi
KIRJALLISUUS
· KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN JA ANALYSOIMISEN VÄLINEITÄ
VERBIT
· Verbitaivutus (finiittimuodot)
· Verbien monipuolinen käyttäminen on sujuvan kirjoitetun suomen a&o.
· objekti + subjektin ja predikaatin kongruenssi
Kurssin suoritus:
· Aktiivinen tuntityöskentely
· KOE
· Romaanin monipuolinen lukeminen ja lukupäiväkirjan kirjoittaminen (tunnilla annettujen tehtävien sekä muiden vapaiden huomioiden perusteella)
KURSSIMATERIAALI:
Äidinkieli ja kirjallisuus – käsikirja, WSOY
- kielioppimonistenippu (jaetaan myöhemmin)
- blogi: http://fim1.blogspot.com/
- muut jaettavat monisteet
LUKUPÄIVÄKIRJA
TARVITAAN:
1 (A4-kokoinen) vihko (esimerkiksi sininen ruutuvihko)
1 romaani
1 lukija
4-5 erilaista tehtävää
oman mielen mukaan vapaata havainnointia ja pohdiskelua
ALOITA NÄIN:
1. Etsi käsiisi kirjastosta jokin oheisessa lukulistassa olevista romaaneista. Valitse huolellisesti. Pyri valitsemaan kirja, joka kiinnostaa sinua oikeasti.
2. Hanki kirjakaupasta sopiva vihko.
3. Ota vihko ja kirja mukaan la 13.10. (FIM1.1) tai ke 17.10. (FIM 1.2) tunnille.
4. Älä aloita vielä lukemista. Odota lisäohjeita!
Ota kirja ja vihko mukaasi aina perjantain (fim1.1) tai torstain (fim1.2) suomen tunneille!
· suomen kieli muiden kielten joukossa
· suomen kielen erityispiirteitä ja historiaa
· puhekieli vs. kirjakieli: murteet ja slangi
KIRJALLISUUS
· KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN JA ANALYSOIMISEN VÄLINEITÄ
VERBIT
· Verbitaivutus (finiittimuodot)
· Verbien monipuolinen käyttäminen on sujuvan kirjoitetun suomen a&o.
· objekti + subjektin ja predikaatin kongruenssi
Kurssin suoritus:
· Aktiivinen tuntityöskentely
· KOE
· Romaanin monipuolinen lukeminen ja lukupäiväkirjan kirjoittaminen (tunnilla annettujen tehtävien sekä muiden vapaiden huomioiden perusteella)
KURSSIMATERIAALI:
Äidinkieli ja kirjallisuus – käsikirja, WSOY
- kielioppimonistenippu (jaetaan myöhemmin)
- blogi: http://fim1.blogspot.com/
- muut jaettavat monisteet
LUKUPÄIVÄKIRJA
TARVITAAN:
1 (A4-kokoinen) vihko (esimerkiksi sininen ruutuvihko)
1 romaani
1 lukija
4-5 erilaista tehtävää
oman mielen mukaan vapaata havainnointia ja pohdiskelua
ALOITA NÄIN:
1. Etsi käsiisi kirjastosta jokin oheisessa lukulistassa olevista romaaneista. Valitse huolellisesti. Pyri valitsemaan kirja, joka kiinnostaa sinua oikeasti.
2. Hanki kirjakaupasta sopiva vihko.
3. Ota vihko ja kirja mukaan la 13.10. (FIM1.1) tai ke 17.10. (FIM 1.2) tunnille.
4. Älä aloita vielä lukemista. Odota lisäohjeita!
Ota kirja ja vihko mukaasi aina perjantain (fim1.1) tai torstain (fim1.2) suomen tunneille!
Subscribe to:
Posts (Atom)